Lauseita

fi Numerot   »   no Tall

7 [seitsemän]

Numerot

Numerot

7 [sju]

Tall

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Minä lasken: Je- -e-le-: J__ t______ J-g t-l-e-: ----------- Jeg teller: 0
yksi, kaksi, kolme e-- --- -re e__ t__ t__ e-, t-, t-e ----------- en, to, tre 0
Minä lasken kolmeen. Je- t--ler--i--t--. J__ t_____ t__ t___ J-g t-l-e- t-l t-e- ------------------- Jeg teller til tre. 0
Minä lasken eteenpäin. J-g--e---r--ide--. J__ t_____ v______ J-g t-l-e- v-d-r-. ------------------ Jeg teller videre. 0
neljä, viisi, kuusi fire,-fe-,-se-s, f____ f___ s____ f-r-, f-m- s-k-, ---------------- fire, fem, seks, 0
seitsemän, kahdeksan, yhdeksän sju- -tte- -i s___ å____ n_ s-u- å-t-, n- ------------- sju, åtte, ni 0
Minä lasken. J-g -e---r. J__ t______ J-g t-l-e-. ----------- Jeg teller. 0
Sinä lasket. Du--el---. D_ t______ D- t-l-e-. ---------- Du teller. 0
Hän laskee. Han-------. H__ t______ H-n t-l-e-. ----------- Han teller. 0
Yksi. Ensimmäinen. E----en -ørst-. E__ D__ f______ E-. D-n f-r-t-. --------------- En. Den første. 0
Kaksi. Toinen. To--De- -n-re. T__ D__ a_____ T-. D-n a-d-e- -------------- To. Den andre. 0
Kolme. Kolmas. Tre- -en-----j-. T___ D__ t______ T-e- D-n t-e-j-. ---------------- Tre. Den tredje. 0
Neljä. Neljäs. Fi-e- -en -jerd-. F____ D__ f______ F-r-. D-n f-e-d-. ----------------- Fire. Den fjerde. 0
Viisi. Viides. Fem- -e-----te. F___ D__ f_____ F-m- D-n f-m-e- --------------- Fem. Den femte. 0
Kuusi. Kuudes. S-ks.-D-n s-----. S____ D__ s______ S-k-. D-n s-e-t-. ----------------- Seks. Den sjette. 0
Seitsemän. Seitsemäs. Sju. De--s-u-n--. S___ D__ s_______ S-u- D-n s-u-n-e- ----------------- Sju. Den sjuende. 0
Kahdeksan. Kahdeksas. Åt------n--t--n-e. Å____ D__ å_______ Å-t-. D-n å-t-n-e- ------------------ Åtte. Den åttende. 0
Yhdeksän. Yhdeksäs. Ni- -e- -i-nd-. N__ D__ n______ N-. D-n n-e-d-. --------------- Ni. Den niende. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + norja (1-100) MP3 norja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Ajattelu ja kieli

Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa . Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!