Lauseita

fi Small Talk 1   »   no Småprat 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [tjue]

Småprat 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Slå---g---d! S__ d__ n___ S-å d-g n-d- ------------ Slå deg ned! 0
Olkaa kuin kotonanne. La- ----om d- v-r ----m-! L__ s__ o_ d_ v__ h______ L-t s-m o- d- v-r h-e-m-! ------------------------- Lat som om du var hjemme! 0
Mitä te haluaisitte juoda? H-- -i- d- dri-ke? H__ v__ d_ d______ H-a v-l d- d-i-k-? ------------------ Hva vil du drikke? 0
Pidättekö musiikista? Er--- gla--- -us-kk? E_ d_ g___ i m______ E- d- g-a- i m-s-k-? -------------------- Er du glad i musikk? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Je- --k---k-a-si-k-musikk. J__ l____ k_______ m______ J-g l-k-r k-a-s-s- m-s-k-. -------------------------- Jeg liker klassisk musikk. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. H-r----C-e-e----e. H__ e_ C____ m____ H-r e- C-e-e m-n-. ------------------ Her er CDene mine. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Sp--le- du -t-i------ent? S______ d_ e_ i__________ S-i-l-r d- e- i-s-r-m-n-? ------------------------- Spiller du et instrument? 0
Tässä on minun kitarani. H-r-e---i----- --n. H__ e_ g______ m___ H-r e- g-t-r-n m-n- ------------------- Her er gitaren min. 0
Laulatteko te mielellänne? L--e- -u-å-sy-g-? L____ d_ å s_____ L-k-r d- å s-n-e- ----------------- Liker du å synge? 0
Onko teillä lapsia? H-r ---barn? H__ d_ b____ H-r d- b-r-? ------------ Har du barn? 0
Onko teillä koira? Har-du -n hun-? H__ d_ e_ h____ H-r d- e- h-n-? --------------- Har du en hund? 0
Onko teillä kissa? Har -u--i ka--? H__ d_ e_ k____ H-r d- e- k-t-? --------------- Har du ei katt? 0
Tässä ovat kirjani. H-r-e--bø---e mine. H__ e_ b_____ m____ H-r e- b-k-n- m-n-. ------------------- Her er bøkene mine. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Je- hol-er--- - ---- denne-b-ke-. J__ h_____ p_ å l___ d____ b_____ J-g h-l-e- p- å l-s- d-n-e b-k-n- --------------------------------- Jeg holder på å lese denne boken. 0
Mitä te luette mielellänne? H-------r -u-å l-se? H__ l____ d_ å l____ H-a l-k-r d- å l-s-? -------------------- Hva liker du å lese? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? L-ker du - -å p--k-n--r-? L____ d_ å g_ p_ k_______ L-k-r d- å g- p- k-n-e-t- ------------------------- Liker du å gå på konsert? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? L---r -----gå --teat-r--? L____ d_ å g_ i t________ L-k-r d- å g- i t-a-e-e-? ------------------------- Liker du å gå i teateret? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? L---r -- å -å-i---e-ae-? L____ d_ å g_ i o_______ L-k-r d- å g- i o-e-a-n- ------------------------ Liker du å gå i operaen? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + norja (1-100) MP3 norja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!