Lauseita

fi Kaupungissa   »   no I byen

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [tjuefem]

I byen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. J-- -i--t-l ---stas-onen. Jeg vil til togstasjonen. J-g v-l t-l t-g-t-s-o-e-. ------------------------- Jeg vil til togstasjonen. 0
Tahdon lentokentälle. Je----l---l--lyplassen. Jeg vil til flyplassen. J-g v-l t-l f-y-l-s-e-. ----------------------- Jeg vil til flyplassen. 0
Tahdon keskustaan. Jeg --- t-l-s------. Jeg vil til sentrum. J-g v-l t-l s-n-r-m- -------------------- Jeg vil til sentrum. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? H---da- k-m--r-jeg -i---ogs-a-----n? Hvordan kommer jeg til togstasjonen? H-o-d-n k-m-e- j-g t-l t-g-t-s-o-e-? ------------------------------------ Hvordan kommer jeg til togstasjonen? 0
Miten pääsen lentokentälle? Hv-rd-n -om-er--e- t---fl-pla-sen? Hvordan kommer jeg til flyplassen? H-o-d-n k-m-e- j-g t-l f-y-l-s-e-? ---------------------------------- Hvordan kommer jeg til flyplassen? 0
Miten pääsen keskustaan? H-o--an----me---eg-til---ntr-m? Hvordan kommer jeg til sentrum? H-o-d-n k-m-e- j-g t-l s-n-r-m- ------------------------------- Hvordan kommer jeg til sentrum? 0
Tarvitsen taksin. J-g---e-ger-e- dro-je. Jeg trenger en drosje. J-g t-e-g-r e- d-o-j-. ---------------------- Jeg trenger en drosje. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Jeg---e--------(--)k---. Jeg trenger et (by)kart. J-g t-e-g-r e- (-y-k-r-. ------------------------ Jeg trenger et (by)kart. 0
Tarvitsen hotellin. Jeg-tr-n-er et-ho-ell. Jeg trenger et hotell. J-g t-e-g-r e- h-t-l-. ---------------------- Jeg trenger et hotell. 0
Tahtoisin vuokrata auton. J-g ----er ----ie--n-b-l. Jeg ønsker å leie en bil. J-g ø-s-e- å l-i- e- b-l- ------------------------- Jeg ønsker å leie en bil. 0
Tässä on luottokorttini. He- er--r--it-k-rt-- m-t-. Her er kredittkortet mitt. H-r e- k-e-i-t-o-t-t m-t-. -------------------------- Her er kredittkortet mitt. 0
Tässä on ajokorttini. H---er ---e--o-t-t -i--. Her er førerkortet mitt. H-r e- f-r-r-o-t-t m-t-. ------------------------ Her er førerkortet mitt. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? H-- -r--e--å--- i--ye-? Hva er det å se i byen? H-a e- d-t å s- i b-e-? ----------------------- Hva er det å se i byen? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. G- -å -a-le---n. Gå på gamlebyen. G- p- g-m-e-y-n- ---------------- Gå på gamlebyen. 0
Tehkää kiertoajelu. D-a-på -ight-eein--i by--. Dra på sightseeing i byen. D-a p- s-g-t-e-i-g i b-e-. -------------------------- Dra på sightseeing i byen. 0
Menkää satamaan. Gå--i- h---a. Gå til havna. G- t-l h-v-a- ------------- Gå til havna. 0
Tehkää satamakierros. D-a -- båts------ei-g. Dra på båtsightseeing. D-a p- b-t-i-h-s-e-n-. ---------------------- Dra på båtsightseeing. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? H-i--- s---rd-ghe-er f------d-t----ers? Hvilke severdigheter finnes det ellers? H-i-k- s-v-r-i-h-t-r f-n-e- d-t e-l-r-? --------------------------------------- Hvilke severdigheter finnes det ellers? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!