Lauseita

fi Juomia   »   no Drikke

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [tolv]

Drikke

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Minä juon teetä. J-g -rikke---e. J__ d______ t__ J-g d-i-k-r t-. --------------- Jeg drikker te. 0
Minä juon kahvia. J----ri--er kaff-. J__ d______ k_____ J-g d-i-k-r k-f-e- ------------------ Jeg drikker kaffe. 0
Minä juon kivenäisvettä. Jeg-----ke- ----ral-a--. J__ d______ m___________ J-g d-i-k-r m-n-r-l-a-n- ------------------------ Jeg drikker mineralvann. 0
Juotko teetä sitruunalla? Dr-kk----u-t- m---sit-o-? D______ d_ t_ m__ s______ D-i-k-r d- t- m-d s-t-o-? ------------------------- Drikker du te med sitron? 0
Juotko kahvia sokerilla? Dr-k-e- du kaffe-m-d----k--? D______ d_ k____ m__ s______ D-i-k-r d- k-f-e m-d s-k-e-? ---------------------------- Drikker du kaffe med sukker? 0
Juotko vettä jäillä? D---ker--u va-n ----i-? D______ d_ v___ m__ i__ D-i-k-r d- v-n- m-d i-? ----------------------- Drikker du vann med is? 0
Täällä on bileet. Her -r det-f-st. H__ e_ d__ f____ H-r e- d-t f-s-. ---------------- Her er det fest. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. Fo-----d-i--er-m-s--re-d--v--. F_____ d______ m_________ v___ F-l-e- d-i-k-r m-s-e-e-d- v-n- ------------------------------ Folket drikker musserende vin. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. F-l-e- d-ik-er --- -- --. F_____ d______ v__ o_ ø__ F-l-e- d-i-k-r v-n o- ø-. ------------------------- Folket drikker vin og øl. 0
Juotko alkoholia? Drikker-du-a--o--l? D______ d_ a_______ D-i-k-r d- a-k-h-l- ------------------- Drikker du alkohol? 0
Juotko viskiä? Dri---r----whis--? D______ d_ w______ D-i-k-r d- w-i-k-? ------------------ Drikker du whisky? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? Dr-k-e--d- ko-a---d ---? D______ d_ k___ m__ r___ D-i-k-r d- k-l- m-d r-m- ------------------------ Drikker du kola med rum? 0
En pidä kuohuviinistä. J-- lik-r---k- m--ser---e ---. J__ l____ i___ m_________ v___ J-g l-k-r i-k- m-s-e-e-d- v-n- ------------------------------ Jeg liker ikke musserende vin. 0
Minä en pidä viinistä. Jeg------ -----vin. J__ l____ i___ v___ J-g l-k-r i-k- v-n- ------------------- Jeg liker ikke vin. 0
Minä en pidä oluesta. Jeg-l-k-r -k-----. J__ l____ i___ ø__ J-g l-k-r i-k- ø-. ------------------ Jeg liker ikke øl. 0
Vauva pitää maidosta. B-b-e----ker --l-. B_____ l____ m____ B-b-e- l-k-r m-l-. ------------------ Babyen liker melk. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. Ba--et-lik-r --k-- -g -pl--uic-. B_____ l____ k____ o_ e_________ B-r-e- l-k-r k-k-o o- e-l-j-i-e- -------------------------------- Barnet liker kakao og eplejuice. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. K---n-n-l--e--a-pe-sinj-i---o- g-a----uk-j-ice. K______ l____ a____________ o_ g_______________ K-i-n-n l-k-r a-p-l-i-j-i-e o- g-a-e-r-k-j-i-e- ----------------------------------------------- Kvinnen liker appelsinjuice og grapefruktjuice. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + norja (1-100) MP3 norja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!