Lauseita

fi Kaupungissa   »   it In città

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [venticinque]

In città

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi italia Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. V--r-i a-da-e----a-st-zione. V_____ a_____ a___ s________ V-r-e- a-d-r- a-l- s-a-i-n-. ---------------------------- Vorrei andare alla stazione. 0
Tahdon lentokentälle. Vo-r-- --d--e -----erop----. V_____ a_____ a_____________ V-r-e- a-d-r- a-l-a-r-p-r-o- ---------------------------- Vorrei andare all’aeroporto. 0
Tahdon keskustaan. V--r---an-ar--in-----r-. V_____ a_____ i_ c______ V-r-e- a-d-r- i- c-n-r-. ------------------------ Vorrei andare in centro. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Qu-----la-str-da --r -a----zi-n-? Q___ è l_ s_____ p__ l_ s________ Q-a- è l- s-r-d- p-r l- s-a-i-n-? --------------------------------- Qual è la strada per la stazione? 0
Miten pääsen lentokentälle? Qual-- -a--tr--a p-r-l--erop-r-o? Q___ è l_ s_____ p__ l___________ Q-a- è l- s-r-d- p-r l-a-r-p-r-o- --------------------------------- Qual è la strada per l’aeroporto? 0
Miten pääsen keskustaan? Q--l è la --r-da -er-i- c-n-r-? Q___ è l_ s_____ p__ i_ c______ Q-a- è l- s-r-d- p-r i- c-n-r-? ------------------------------- Qual è la strada per il centro? 0
Tarvitsen taksin. H- bi---no di------s--. H_ b______ d_ u_ t_____ H- b-s-g-o d- u- t-s-ì- ----------------------- Ho bisogno di un tassì. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. M----rve u---pia-t-----e--a--it--. M_ s____ u__ p_______ d____ c_____ M- s-r-e u-a p-a-t-n- d-l-a c-t-à- ---------------------------------- Mi serve una piantina della città. 0
Tarvitsen hotellin. M- ---o----un ------o. M_ o______ u_ a_______ M- o-c-r-e u- a-b-r-o- ---------------------- Mi occorre un albergo. 0
Tahtoisin vuokrata auton. V-rr-i--ole--ia-----a-m--c--na. V_____ n_________ u__ m________ V-r-e- n-l-g-i-r- u-a m-c-h-n-. ------------------------------- Vorrei noleggiare una macchina. 0
Tässä on luottokorttini. Ecc- -a -i----r-- d------it-. E___ l_ m__ c____ d_ c_______ E-c- l- m-a c-r-a d- c-e-i-o- ----------------------------- Ecco la mia carta di credito. 0
Tässä on ajokorttini. Ecc- la mi--pat--te. E___ l_ m__ p_______ E-c- l- m-a p-t-n-e- -------------------- Ecco la mia patente. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Cosa c’- da -ede-e--- ---t-? C___ c__ d_ v_____ i_ c_____ C-s- c-è d- v-d-r- i- c-t-à- ---------------------------- Cosa c’è da vedere in città? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Va---n---ce-t---st-ri--. V___ n__ c_____ s_______ V-d- n-l c-n-r- s-o-i-o- ------------------------ Vada nel centro storico. 0
Tehkää kiertoajelu. F---i---- --r--d---a --tt-. F_____ u_ g___ d____ c_____ F-c-i- u- g-r- d-l-a c-t-à- --------------------------- Faccia un giro della città. 0
Menkää satamaan. Va----- po--o. V___ a_ p_____ V-d- a- p-r-o- -------------- Vada al porto. 0
Tehkää satamakierros. F--c----- -i-o -l-----o. F_____ u_ g___ a_ p_____ F-c-i- u- g-r- a- p-r-o- ------------------------ Faccia un giro al porto. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Qu--- --tr---oni-------iche--i so-o-anc-ra? Q____ a_________ t_________ c_ s___ a______ Q-a-i a-t-a-i-n- t-r-s-i-h- c- s-n- a-c-r-? ------------------------------------------- Quali attrazioni turistiche ci sono ancora? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + italia (1-100) MP3 italia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!