Lauseita

fi Kaupungissa   »   sk V meste

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [dvadsaťpäť]

V meste

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. C--el b- s----sť--a ž--e-n--n---ta--c-. C____ b_ s__ í__ n_ ž_________ s_______ C-c-l b- s-m í-ť n- ž-l-z-i-n- s-a-i-u- --------------------------------------- Chcel by som ísť na železničnú stanicu. 0
Tahdon lentokentälle. C--e---- so- --ť-na --tis-o. C____ b_ s__ í__ n_ l_______ C-c-l b- s-m í-ť n- l-t-s-o- ---------------------------- Chcel by som ísť na letisko. 0
Tahdon keskustaan. C---- -y-som --ť--o-centra. C____ b_ s__ í__ d_ c______ C-c-l b- s-m í-ť d- c-n-r-. --------------------------- Chcel by som ísť do centra. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Ako-sa d-st---- na ---ez-i--ú ---n-cu? A__ s_ d_______ n_ ž_________ s_______ A-o s- d-s-a-e- n- ž-l-z-i-n- s-a-i-u- -------------------------------------- Ako sa dostanem na železničnú stanicu? 0
Miten pääsen lentokentälle? A-o-----o--a-em-na-l----k-? A__ s_ d_______ n_ l_______ A-o s- d-s-a-e- n- l-t-s-o- --------------------------- Ako sa dostanem na letisko? 0
Miten pääsen keskustaan? Ak---- d---a-em do ---tra? A__ s_ d_______ d_ c______ A-o s- d-s-a-e- d- c-n-r-? -------------------------- Ako sa dostanem do centra? 0
Tarvitsen taksin. Pot-ebuj-- tax-k. P_________ t_____ P-t-e-u-e- t-x-k- ----------------- Potrebujem taxík. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. P----bu-e- m-------ta. P_________ m___ m_____ P-t-e-u-e- m-p- m-s-a- ---------------------- Potrebujem mapu mesta. 0
Tarvitsen hotellin. Potreb-j-- -----. P_________ h_____ P-t-e-u-e- h-t-l- ----------------- Potrebujem hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. C--el--y s-m-si -----ja--auto. C____ b_ s__ s_ p_______ a____ C-c-l b- s-m s- p-e-a-a- a-t-. ------------------------------ Chcel by som si prenajať auto. 0
Tässä on luottokorttini. Tu--- ---a -r---t-- ka-ta. T_ j_ m___ k_______ k_____ T- j- m-j- k-e-i-n- k-r-a- -------------------------- Tu je moja kreditná karta. 0
Tässä on ajokorttini. Tu-je-môj-v-d--ský pr-uk--. T_ j_ m__ v_______ p_______ T- j- m-j v-d-č-k- p-e-k-z- --------------------------- Tu je môj vodičský preukaz. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Čo vš---- -----------ť v -e---? Č_ v_____ s_ d_ v_____ v m_____ Č- v-e-k- s- d- v-d-e- v m-s-e- ------------------------------- Čo všetko sa dá vidieť v meste? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Ch-ďte-do-----é-o--es-a. C_____ d_ s______ m_____ C-o-t- d- s-a-é-o m-s-a- ------------------------ Choďte do starého mesta. 0
Tehkää kiertoajelu. Ur--te si--k-už----a-du----mest-. U_____ s_ o______ j____ p_ m_____ U-o-t- s- o-r-ž-ú j-z-u p- m-s-e- --------------------------------- Urobte si okružnú jazdu po meste. 0
Menkää satamaan. Cho--e do-pr---avu. C_____ d_ p________ C-o-t- d- p-í-t-v-. ------------------- Choďte do prístavu. 0
Tehkää satamakierros. Ur-b-- s--ok----ú --z-u--o---ís--ve. U_____ s_ o______ j____ p_ p________ U-o-t- s- o-r-ž-ú j-z-u p- p-í-t-v-. ------------------------------------ Urobte si okružnú jazdu po prístave. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? A-é pa---ih--n-sti -ú-t- ešte-o-r-- --ho? A__ p_____________ s_ t_ e___ o____ t____ A-é p-m-t-h-d-o-t- s- t- e-t- o-r-m t-h-? ----------------------------------------- Aké pamätihodnosti sú tu ešte okrem toho? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovakia (1-100) MP3 slovakia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!