Lauseita

fi Genetiivi   »   et Omastav

99 [yhdeksänkymmentäyhdeksän]

Genetiivi

Genetiivi

99 [üheksakümmend üheksa]

Omastav

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
ystäväni kissa min- sõ-r-nna-k--s m___ s_______ k___ m-n- s-b-a-n- k-s- ------------------ minu sõbranna kass 0
ystäväni koira m-n- -õ-r- koer m___ s____ k___ m-n- s-b-a k-e- --------------- minu sõbra koer 0
lapsieni leikkikalut mi-u -a-t--mä-gua-j-d m___ l____ m_________ m-n- l-s-e m-n-u-s-a- --------------------- minu laste mänguasjad 0
Tämä on työkaverini päällystakki. S----- -i-- ko-l-egi--a-t-l. S__ o_ m___ k_______ m______ S-e o- m-n- k-l-e-g- m-n-e-. ---------------------------- See on minu kolleegi mantel. 0
Tämä on työkaverini auto. Se---n------k-l---g- -u--. S__ o_ m___ k_______ a____ S-e o- m-n- k-l-e-g- a-t-. -------------------------- See on minu kolleegi auto. 0
Nämä ovat työkavereideni työt. S-------inu -ol--e-id- t--. S__ o_ m___ k_________ t___ S-e o- m-n- k-l-e-g-d- t-ö- --------------------------- See on minu kolleegide töö. 0
Paidan nappi on irti. Sä-gilt-on-nö-p -ra. S______ o_ n___ ä___ S-r-i-t o- n-ö- ä-a- -------------------- Särgilt on nööp ära. 0
Autotallin avain on poissa. G--a--- ---i--- k--un--. G______ v___ o_ k_______ G-r-a-i v-t- o- k-d-n-d- ------------------------ Garaaži võti on kadunud. 0
Pomon tietokone on rikki. Ül------a--uti on--at--. Ü______ a_____ o_ k_____ Ü-e-u-e a-v-t- o- k-t-i- ------------------------ Ülemuse arvuti on katki. 0
Ketkä ovat tytön vanhemmat? K-s----tü-r--u--an--ad? K__ o_ t______ v_______ K-s o- t-d-u-u v-n-m-d- ----------------------- Kes on tüdruku vanemad? 0
Miten pääsen hänen vanhempiensa talolle? Kui----saan--- t-m-----e---e -a-- --u--e? K_____ s___ m_ t___ v_______ m___ j______ K-i-a- s-a- m- t-m- v-n-m-t- m-j- j-u-d-? ----------------------------------------- Kuidas saan ma tema vanemate maja juurde? 0
Talo on kadun päässä. M-ja --ub t--a-- -õp--. M___ a___ t_____ l_____ M-j- a-u- t-n-v- l-p-s- ----------------------- Maja asub tänava lõpus. 0
Minkä niminen on Sveitsin pääkaupunki? M-- ----v-itsi---a-in-? M__ o_ Š______ p_______ M-s o- Š-e-t-i p-a-i-n- ----------------------- Mis on Šveitsi pealinn? 0
Minkä niminen on kirjan otsikko? Mis o- selle-r--m-t- --a---ri? M__ o_ s____ r______ p________ M-s o- s-l-e r-a-a-u p-a-k-r-? ------------------------------ Mis on selle raamatu pealkiri? 0
Minkä nimisiä ovat naapurin lapset? Mis -n -a-b-i-las-e n--e-? M__ o_ n_____ l____ n_____ M-s o- n-a-r- l-s-e n-m-d- -------------------------- Mis on naabri laste nimed? 0
Milloin on lasten koululoma? M-l-----n--as-el -----va--aeg? M_____ o_ l_____ k____________ M-l-a- o- l-s-e- k-o-i-a-e-e-? ------------------------------ Millal on lastel koolivaheaeg? 0
Milloin on lääkärin vastaanotto? Mill-l -n --s---vas-u--tu---d? M_____ o_ a____ v_____________ M-l-a- o- a-s-i v-s-u-õ-u-j-d- ------------------------------ Millal on arsti vastuvõtuajad? 0
Milloin ovat museon aukioloajat? M-l-a- -n m-us-u-- l-hti-l---a-a-? M_____ o_ m_______ l______________ M-l-a- o- m-u-e-m- l-h-i-l-k-a-a-? ---------------------------------- Millal on muuseumi lahtiolekuajad? 0

Keskity paremmin = opi paremmin

Kun opimme, meidän pitää keskittyä. Kaiken huomiomme pitää kohdistua yhteen asiaan. Keskittymiskyky ei ole luontaista. Ensin pitää oppia keskittymään. Sitä tehdään tavallisesti esikoulussa tai koulussa. Kuusivuotiaana lapset kykenevät keskittymään noin 15 minuutin ajan. 14-vuotiaat teini-ikäiset voivat keskittyä ja työskennellä kaksi kertaa niin pitkään. Aikuisten keskittymisjakso kestää noin 45 minuuttia. Tietyn ajan kuluttua keskittyminen herpaantuu. Sen jälkeen opiskelijat menettävät mielenkiintonsa aineistoon. He voivat myös väsyä tai rasittua. Sen seurauksena opiskelu tulee vaikeammaksi. Muisti ei kykene säilyttämään aineistoa yhtä hyvin. Henkilö kykenee kuitenkin parantamaan keskittymistään! On hyvin tärkeää, että on nukkunut tarpeeksi ennen opiskelua. Väsynyt ihminen kykenee keskittymään vain lyhyen ajan. Aivomme tekevät enemmän virheitä, kun olemme väsyneitä. Tunteemme vaikuttavat myös keskittymiseemme. Henkilön, joka haluaa oppia tehokkaasti, pitäisi olla neutraalissa mielentilassa. Liian monet myönteiset tai kielteiset tunteet estävät opiskelun onnistumista. Tietenkään ihminen ei voi aina hallita tunteitaan. Mutta voit yrittää jättää ne huomiotta, kun opiskelet. Henkilön, joka haluaa keskittyä, pitää olla motivoitunut. Meillä täytyy opiskellessamme aina olla mielessä tavoite. Vain silloin aivomme ovat valmiit keskittymään. Hiljainen ympäristö on myös tärkeä hyvälle keskittymiselle. Ja myöskin: Sinun pitäisi juoda opiskellessasi paljon vettä; se pitää sinut hereillä. Henkilö, joka pitää kaiken tämän mielessään, kykenee varmasti keskittymään kauemmin!