Lauseita

fi Liitepartikkelit -ko / -kö   »   et Kõrvallaused sõnaga kas

93 [yhdeksänkymmentäkolme]

Liitepartikkelit -ko / -kö

Liitepartikkelit -ko / -kö

93 [üheksakümmend kolm]

Kõrvallaused sõnaga kas

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
En tiedä, rakastaako hän minua. Ma----tea--k------ar----a- mind. M_ e_ t___ k__ t_ a_______ m____ M- e- t-a- k-s t- a-m-s-a- m-n-. -------------------------------- Ma ei tea, kas ta armastab mind. 0
En tiedä, tuleeko hän takaisin. Ma--- t-a- k-s -a t--eb t-ga--. M_ e_ t___ k__ t_ t____ t______ M- e- t-a- k-s t- t-l-b t-g-s-. ------------------------------- Ma ei tea, kas ta tuleb tagasi. 0
En tiedä, soittaako hän minulle. Ma-e- t-a- k-- ---h---st-- -u-le. M_ e_ t___ k__ t_ h_______ m_____ M- e- t-a- k-s t- h-l-s-a- m-l-e- --------------------------------- Ma ei tea, kas ta helistab mulle. 0
Rakastaakohan hän minua? K-s -----e----ar-as--- mind? K__ t_ t_____ a_______ m____ K-s t- t-e-t- a-m-s-a- m-n-? ---------------------------- Kas ta tõesti armastab mind? 0
Tuleekohan hän takasin? K-s ta-----t---ule---a-a--? K__ t_ t_____ t____ t______ K-s t- t-e-t- t-l-b t-g-s-? --------------------------- Kas ta tõesti tuleb tagasi? 0
Soittaakohan hän minulle? K-- -a--õ--t---el-------u---? K__ t_ t_____ h_______ m_____ K-s t- t-e-t- h-l-s-a- m-l-e- ----------------------------- Kas ta tõesti helistab mulle? 0
Kysyn itseltäni, ajatteleeko hän minua. M- --si- e--a--,--as-ta--õt--- --nu-e. M_ k____ e______ k__ t_ m_____ m______ M- k-s-n e-d-l-, k-s t- m-t-e- m-n-l-. -------------------------------------- Ma küsin endalt, kas ta mõtleb minule. 0
Kysyn itseltäni, onko hänellä joku toinen. Ma -ü-----n-al-----s---l -n-keeg--t---e. M_ k____ e______ k__ t__ o_ k____ t_____ M- k-s-n e-d-l-, k-s t-l o- k-e-i t-i-e- ---------------------------------------- Ma küsin endalt, kas tal on keegi teine. 0
Kysyn itseltäni, valehteleeko hän. Ma küsi--endal---k-s-t--v--etab. M_ k____ e______ k__ t_ v_______ M- k-s-n e-d-l-, k-s t- v-l-t-b- -------------------------------- Ma küsin endalt, kas ta valetab. 0
Ajatteleekohan hän minua? K------t--s-i-mõtle- mi-ule? K__ t_ t_____ m_____ m______ K-s t- t-e-t- m-t-e- m-n-l-? ---------------------------- Kas ta tõesti mõtleb minule? 0
Onkohan hänellä joku toinen? Kas ta---- --e-t------i-t--n-? K__ t__ o_ t_____ k____ t_____ K-s t-l o- t-e-t- k-e-i t-i-e- ------------------------------ Kas tal on tõesti keegi teine? 0
Puhuukohan hän totta? Kas-ta-----ti --ä-i- ---t? K__ t_ t_____ r_____ t____ K-s t- t-e-t- r-ä-i- t-t-? -------------------------- Kas ta tõesti rääkis tõtt? 0
Minä epäilen, pitääkö hän minusta. M- --h--e---kas-ma ----e-t-gelik-----ee-d-n. M_ k_______ k__ m_ t____ t_________ m_______ M- k-h-l-n- k-s m- t-l-e t-g-l-k-l- m-e-d-n- -------------------------------------------- Ma kahtlen, kas ma talle tegelikult meeldin. 0
Minä epäilen, kirjoittaako hän minulle. M- ---tle---k-- ta -ir-utab m-l-e. M_ k_______ k__ t_ k_______ m_____ M- k-h-l-n- k-s t- k-r-u-a- m-l-e- ---------------------------------- Ma kahtlen, kas ta kirjutab mulle. 0
Minä epäilen, meneekö hän kanssani naimisiin. Ma ka--l-n,-kas-t- m--u-a abie----. M_ k_______ k__ t_ m_____ a________ M- k-h-l-n- k-s t- m-n-g- a-i-l-u-. ----------------------------------- Ma kahtlen, kas ta minuga abiellub. 0
Pitääköhän hän minusta todella? K---m--t-es---meeld-n ta---? K__ m_ t_____ m______ t_____ K-s m- t-e-t- m-e-d-n t-l-e- ---------------------------- Kas ma tõesti meeldin talle? 0
Kirjoittaakohan hän minulle? Ka---a-tõ--ti k----ta-----l-? K__ t_ t_____ k_______ m_____ K-s t- t-e-t- k-r-u-a- m-l-e- ----------------------------- Kas ta tõesti kirjutab mulle? 0
Meneeköhän hän kanssani naimisiin? Ka- t- t----i-a-i-llu--min--a? K__ t_ t_____ a_______ m______ K-s t- t-e-t- a-i-l-u- m-n-g-? ------------------------------ Kas ta tõesti abiellub minuga? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + viro (1-100) MP3 viro (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat kielioppia?

Alamme oppia äidinkieltämme vauvana. Se tapahtuu automaattisesti. Emme ole tietoisia siitä. Aivojemme on kuitenkin oppiessamme suoriuduttava isosta tehtävästä. Esimerkiksi kun opimme kielioppia, niillä on paljon tehtävää. Joka päivä ne kuulevat uusia asioita. Ne saavat koko ajan uusia ärsykkeitä. Aivot eivät voi kuitenkaan käsitellä jokaista ärsykettä erikseen. Niiden on toimittava taloudellisesti. Siksi ne pyrkivät säännöllisyyteen. Aivot muistavat sen, minkä ne kuulevat usein. Ne rekisteröivät, miten usein tietty asia esiintyy. Sitten ne laativat näistä esimerkeistä kieliopillisen säännön. Lapset tietävät, onko jokin lause oikein vai ei. He eivät kuitenkaan tiedä, miksi niin on. Heidän aivonsa tietävät säännöt oppimatta niitä. Aikuiset oppivat kieliä eri lailla. He tuntevat jo oman äidinkielensä rakenteet. Nämä luovat perustan uusille kieliopin säännöille. Aikuisten pitää oppiakseen saada opetusta. Kun aivot oppivat kielioppia, se on vakiintunut järjestelmä. Sen voi nähdä esimerkiksi nomineista ja verbeistä. Ne on tallennettu aivojen eri alueille. Aivojen eri alueet ovat aktiivisia käsitellessään niitä. Yksinkertaiset säännöt opitaan myös eri lailla kuin monimutkaiset säännöt. Monimutkaisia sääntöjä käsiteltäessä useammat aivojen alueet tekevät yhteistyötä. Vielä ei ole tutkittu, miten tarkoin aivot oppivat kieliopin. Tiedämme kuitenkin, että ne voivat teoriassa oppia jokaisen kielioppisäännön…