Lauseita

fi Kaupungissa   »   et Linnas

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [kakskümmend viis]

Linnas

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. M- s----ks-----i-a-m- --nna. M_ s______ r_________ m_____ M- s-o-i-s r-n-i-a-m- m-n-a- ---------------------------- Ma sooviks rongijaama minna. 0
Tahdon lentokentälle. Ma -oov-ks --nn-j-----m--n-. M_ s______ l_________ m_____ M- s-o-i-s l-n-u-a-m- m-n-a- ---------------------------- Ma sooviks lennujaama minna. 0
Tahdon keskustaan. M----o---s--eskl---- mi--a. M_ s______ k________ m_____ M- s-o-i-s k-s-l-n-a m-n-a- --------------------------- Ma sooviks kesklinna minna. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? K---a- sa-n--a ro--i-aa-a? K_____ s___ m_ r__________ K-i-a- s-a- m- r-n-i-a-m-? -------------------------- Kuidas saan ma rongijaama? 0
Miten pääsen lentokentälle? Ku--------n-ma le-nuja--a? K_____ s___ m_ l__________ K-i-a- s-a- m- l-n-u-a-m-? -------------------------- Kuidas saan ma lennujaama? 0
Miten pääsen keskustaan? Kui-a--s-a- -a -esk-i-na? K_____ s___ m_ k_________ K-i-a- s-a- m- k-s-l-n-a- ------------------------- Kuidas saan ma kesklinna? 0
Tarvitsen taksin. Mul-o--t--sot vaja. M__ o_ t_____ v____ M-l o- t-k-o- v-j-. ------------------- Mul on taksot vaja. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. M-l-on lin---aa--- -a-a. M__ o_ l__________ v____ M-l o- l-n-a-a-r-i v-j-. ------------------------ Mul on linnakaarti vaja. 0
Tarvitsen hotellin. M-l ---h-t-ll- v-j-. M__ o_ h______ v____ M-l o- h-t-l-i v-j-. -------------------- Mul on hotelli vaja. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Ma s-ov-k- a---t renti--. M_ s______ a____ r_______ M- s-o-i-s a-t-t r-n-i-a- ------------------------- Ma sooviks autot rentida. 0
Tässä on luottokorttini. S----o- mu----d--tk-ar-. S___ o_ m_ k____________ S-i- o- m- k-e-i-t-a-r-. ------------------------ Siin on mu krediitkaart. 0
Tässä on ajokorttini. Si-n -n--- ju-il-b-. S___ o_ m_ j________ S-i- o- m- j-h-l-b-. -------------------- Siin on mu juhiluba. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Mis o---innas--a-da--? M__ o_ l_____ v_______ M-s o- l-n-a- v-a-a-a- ---------------------- Mis on linnas vaadata? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Ming- v-na-i--a. M____ v_________ M-n-e v-n-l-n-a- ---------------- Minge vanalinna. 0
Tehkää kiertoajelu. T-----l-nna- r-n-sõ-t. T____ l_____ r________ T-h-e l-n-a- r-n-s-i-. ---------------------- Tehke linnas ringsõit. 0
Menkää satamaan. Mi-ge-sada-as--. M____ s_________ M-n-e s-d-m-s-e- ---------------- Minge sadamasse. 0
Tehkää satamakierros. Te-k- --dam-ring-õi-. T____ s______________ T-h-e s-d-m-r-n-s-i-. --------------------- Tehke sadamaringsõit. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Milli-e-d vaata---vää--usi o- --in -ee-? M________ v_______________ o_ s___ v____ M-l-i-e-d v-a-a-i-v-ä-s-s- o- s-i- v-e-? ---------------------------------------- Milliseid vaatamisväärsusi on siin veel? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + viro (1-100) MP3 viro (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!