Lauseita

fi Small Talk 1   »   et Small Talk 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [kakskümmend]

Small Talk 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! T-nd----nd -u--v-l-! T_____ e__ m________ T-n-k- e-d m-g-v-l-! -------------------- Tundke end mugavalt! 0
Olkaa kuin kotonanne. Tundke---d -a-u kodus! T_____ e__ n___ k_____ T-n-k- e-d n-g- k-d-s- ---------------------- Tundke end nagu kodus! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Mi-------uua--oovi-e? M___ t_ j___ s_______ M-d- t- j-u- s-o-i-e- --------------------- Mida te juua soovite? 0
Pidättekö musiikista? M-e--ib--e-le -------? M______ t____ m_______ M-e-d-b t-i-e m-u-i-a- ---------------------- Meeldib teile muusika? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Mu-l----e-dib----ssik-li-e --usi--. M____ m______ k___________ m_______ M-l-e m-e-d-b k-a-s-k-l-n- m-u-i-a- ----------------------------------- Mulle meeldib klassikaline muusika. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Si-n on-mu-----. S___ o_ m_ C____ S-i- o- m- C---. ---------------- Siin on mu CD-d. 0
Soitatteko te jotain soitinta? K-- t----ngi-e-mõn---p-l-i? K__ t_ m______ m____ p_____ K-s t- m-n-i-e m-n-a p-l-i- --------------------------- Kas te mängite mõnda pilli? 0
Tässä on minun kitarani. S-in -n-m--kit-r-. S___ o_ m_ k______ S-i- o- m- k-t-r-. ------------------ Siin on mu kitarr. 0
Laulatteko te mielellänne? La-l--- t--m-e-sa-t-? L______ t_ m_________ L-u-a-e t- m-e-s-s-i- --------------------- Laulate te meelsasti? 0
Onko teillä lapsia? On---il--a-s-? O_ t___ l_____ O- t-i- l-p-i- -------------- On teil lapsi? 0
Onko teillä koira? On teil--o--? O_ t___ k____ O- t-i- k-e-? ------------- On teil koer? 0
Onko teillä kissa? On-tei---as-? O_ t___ k____ O- t-i- k-s-? ------------- On teil kass? 0
Tässä ovat kirjani. S-i- -n-m- ra-ma---. S___ o_ m_ r________ S-i- o- m- r-a-a-u-. -------------------- Siin on mu raamatud. 0
Luen juuri tätä kirjaa. M- l--- --tke----da raama-u-. M_ l___ h_____ s___ r________ M- l-e- h-t-e- s-d- r-a-a-u-. ----------------------------- Ma loen hetkel seda raamatut. 0
Mitä te luette mielellänne? M-d----il- --g----m-el-i-? M___ t____ l_____ m_______ M-d- t-i-e l-g-d- m-e-d-b- -------------------------- Mida teile lugeda meeldib? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? K--te t- -ee-sa-t--ko--ser--de-? K____ t_ m________ k____________ K-i-e t- m-e-s-s-i k-n-s-r-i-e-? -------------------------------- Käite te meelsasti kontsertidel? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? K-i-e----m-e-sas-- -ea-ris? K____ t_ m________ t_______ K-i-e t- m-e-s-s-i t-a-r-s- --------------------------- Käite te meelsasti teatris? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? K-ite -- --els-s----o-e-i-? K____ t_ m________ o_______ K-i-e t- m-e-s-s-i o-p-r-s- --------------------------- Käite te meelsasti ooperis? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + viro (1-100) MP3 viro (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!