Lauseita

fi Small Talk 1   »   et Small Talk 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [kakskümmend]

Small Talk 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! T--dke---- m--a---t! Tundke end mugavalt! T-n-k- e-d m-g-v-l-! -------------------- Tundke end mugavalt! 0
Olkaa kuin kotonanne. T----e en- ---u k-dus! Tundke end nagu kodus! T-n-k- e-d n-g- k-d-s- ---------------------- Tundke end nagu kodus! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Mid- te j--- s--v--e? Mida te juua soovite? M-d- t- j-u- s-o-i-e- --------------------- Mida te juua soovite? 0
Pidättekö musiikista? M--ld-- t-i-- m-us---? Meeldib teile muusika? M-e-d-b t-i-e m-u-i-a- ---------------------- Meeldib teile muusika? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Mu-le --eldib--l---i---in--mu--i-a. Mulle meeldib klassikaline muusika. M-l-e m-e-d-b k-a-s-k-l-n- m-u-i-a- ----------------------------------- Mulle meeldib klassikaline muusika. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Si---o--m------. Siin on mu CD-d. S-i- o- m- C---. ---------------- Siin on mu CD-d. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Kas te-m-ng----m--d--p-l-i? Kas te mängite mõnda pilli? K-s t- m-n-i-e m-n-a p-l-i- --------------------------- Kas te mängite mõnda pilli? 0
Tässä on minun kitarani. S--- -n-m---ita-r. Siin on mu kitarr. S-i- o- m- k-t-r-. ------------------ Siin on mu kitarr. 0
Laulatteko te mielellänne? L-ula-- -e-m-e-sa-ti? Laulate te meelsasti? L-u-a-e t- m-e-s-s-i- --------------------- Laulate te meelsasti? 0
Onko teillä lapsia? On-te-- l-p--? On teil lapsi? O- t-i- l-p-i- -------------- On teil lapsi? 0
Onko teillä koira? O- te-l ---r? On teil koer? O- t-i- k-e-? ------------- On teil koer? 0
Onko teillä kissa? On---il ---s? On teil kass? O- t-i- k-s-? ------------- On teil kass? 0
Tässä ovat kirjani. Si-n--n-mu r-a-a-ud. Siin on mu raamatud. S-i- o- m- r-a-a-u-. -------------------- Siin on mu raamatud. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Ma--o---h--ke- s-da-ra-m-t--. Ma loen hetkel seda raamatut. M- l-e- h-t-e- s-d- r-a-a-u-. ----------------------------- Ma loen hetkel seda raamatut. 0
Mitä te luette mielellänne? Mi-a teil----g--- -ee--i-? Mida teile lugeda meeldib? M-d- t-i-e l-g-d- m-e-d-b- -------------------------- Mida teile lugeda meeldib? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? K-it- te--ee--a-ti--o-----ti--l? Käite te meelsasti kontsertidel? K-i-e t- m-e-s-s-i k-n-s-r-i-e-? -------------------------------- Käite te meelsasti kontsertidel? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? K-it- te--e-lsa-ti t--t-i-? Käite te meelsasti teatris? K-i-e t- m-e-s-s-i t-a-r-s- --------------------------- Käite te meelsasti teatris? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Kä-te-t- meels---i-oo-eris? Käite te meelsasti ooperis? K-i-e t- m-e-s-s-i o-p-r-s- --------------------------- Käite te meelsasti ooperis? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!