Lauseita

fi Kaupungissa   »   fr En ville

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [vingt-cinq]

En ville

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ranska Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. J- vo---a-- ----r-à l- -are. J_ v_______ a____ à l_ g____ J- v-u-r-i- a-l-r à l- g-r-. ---------------------------- Je voudrais aller à la gare. 0
Tahdon lentokentälle. J- --u--ais a--er --l-a--o---t. J_ v_______ a____ à l__________ J- v-u-r-i- a-l-r à l-a-r-p-r-. ------------------------------- Je voudrais aller à l’aéroport. 0
Tahdon keskustaan. Je-voudr----al-e- d-ns--- ce------il--. J_ v_______ a____ d___ l_ c____________ J- v-u-r-i- a-l-r d-n- l- c-n-r---i-l-. --------------------------------------- Je voudrais aller dans le centre-ville. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Co--en- v-is--- à--a g----? C______ v______ à l_ g___ ? C-m-e-t v-i---e à l- g-r- ? --------------------------- Comment vais-je à la gare ? 0
Miten pääsen lentokentälle? C---e---vais-j--- l-a-r-p-rt ? C______ v______ à l_________ ? C-m-e-t v-i---e à l-a-r-p-r- ? ------------------------------ Comment vais-je à l’aéroport ? 0
Miten pääsen keskustaan? Co-me-t--a---je --n--l-------e-vi--- ? C______ v______ d___ l_ c___________ ? C-m-e-t v-i---e d-n- l- c-n-r---i-l- ? -------------------------------------- Comment vais-je dans le centre-ville ? 0
Tarvitsen taksin. J’-- b-so-n d----t-x-. J___ b_____ d___ t____ J-a- b-s-i- d-u- t-x-. ---------------------- J’ai besoin d’un taxi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. J-ai b--o-n------pla- -e -- -il--. J___ b_____ d___ p___ d_ l_ v_____ J-a- b-s-i- d-u- p-a- d- l- v-l-e- ---------------------------------- J’ai besoin d’un plan de la ville. 0
Tarvitsen hotellin. J’---bes-in--’-- hôtel. J___ b_____ d___ h_____ J-a- b-s-i- d-u- h-t-l- ----------------------- J’ai besoin d’un hôtel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Je-v-udrais-l-ue- u------tu--. J_ v_______ l____ u__ v_______ J- v-u-r-i- l-u-r u-e v-i-u-e- ------------------------------ Je voudrais louer une voiture. 0
Tässä on luottokorttini. V-ici----car----e--r--i-. V____ m_ c____ d_ c______ V-i-i m- c-r-e d- c-é-i-. ------------------------- Voici ma carte de crédit. 0
Tässä on ajokorttini. V-i-i---n -er-is -e -ond-ir-. V____ m__ p_____ d_ c________ V-i-i m-n p-r-i- d- c-n-u-r-. ----------------------------- Voici mon permis de conduire. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Que fa----l --s---r-d-----a-vill- ? Q__ f______ v______ d___ l_ v____ ? Q-e f-u---l v-s-t-r d-n- l- v-l-e ? ----------------------------------- Que faut-il visiter dans la ville ? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. All-z-d-n---a-v---l-e -----. A____ d___ l_ v______ v_____ A-l-z d-n- l- v-e-l-e v-l-e- ---------------------------- Allez dans la vieille ville. 0
Tehkää kiertoajelu. Faite- un--vi-i-e -u-dé-. F_____ u__ v_____ g______ F-i-e- u-e v-s-t- g-i-é-. ------------------------- Faites une visite guidée. 0
Menkää satamaan. A-l-z-au-po--. A____ a_ p____ A-l-z a- p-r-. -------------- Allez au port. 0
Tehkää satamakierros. Faite--u- t-ur-d- por-. F_____ u_ t___ d_ p____ F-i-e- u- t-u- d- p-r-. ----------------------- Faites un tour du port. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Que-l-s a-t-es ----act-ons-tou-is---u-s y--------e---re-? Q______ a_____ a__________ t___________ y_______ e_____ ? Q-e-l-s a-t-e- a-t-a-t-o-s t-u-i-t-q-e- y-a-t-i- e-c-r- ? --------------------------------------------------------- Quelles autres attractions touristiques y-a-t-il encore ? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + ranska (1-100) MP3 ranska (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!