300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli.
Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen.
Slaavilaisia kieliä on noin 20.
Tärkein niistä on venäjä.
Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli.
Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa.
Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin.
Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet.
Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki.
Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä.
Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria.
Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä.
Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä.
Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli.
Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään.
Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet.
Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista.
Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään.
Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia.
Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita.
Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot.
Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia.
Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä.
Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen.
Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja.
Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä.
Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä.
Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi:
Wszystko będzie dobrze!