Lauseita

fi Kaupungissa   »   cs Ve městě

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [dvacet pět]

Ve městě

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. C-ci-(-et)--- ná-----. C___ (____ n_ n_______ C-c- (-e-) n- n-d-a-í- ---------------------- Chci (jet) na nádraží. 0
Tahdon lentokentälle. Ch----jet--na -e---tě. C___ (____ n_ l_______ C-c- (-e-) n- l-t-š-ě- ---------------------- Chci (jet) na letiště. 0
Tahdon keskustaan. Chc--(-et)--- c-n--a. C___ (____ d_ c______ C-c- (-e-) d- c-n-r-. --------------------- Chci (jet) do centra. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Jak s- --s--n- -----dr---? J__ s_ d______ n_ n_______ J-k s- d-s-a-u n- n-d-a-í- -------------------------- Jak se dostanu na nádraží? 0
Miten pääsen lentokentälle? J-k--e--ostan- -a l-----ě? J__ s_ d______ n_ l_______ J-k s- d-s-a-u n- l-t-š-ě- -------------------------- Jak se dostanu na letiště? 0
Miten pääsen keskustaan? J---s- -o---nu d- --n---? J__ s_ d______ d_ c______ J-k s- d-s-a-u d- c-n-r-? ------------------------- Jak se dostanu do centra? 0
Tarvitsen taksin. P---eb--i t---. P________ t____ P-t-e-u-i t-x-. --------------- Potřebuji taxi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Pot--b--i pl---m--t-. P________ p___ m_____ P-t-e-u-i p-á- m-s-a- --------------------- Potřebuji plán města. 0
Tarvitsen hotellin. P-t-e---i h-t--. P________ h_____ P-t-e-u-i h-t-l- ---------------- Potřebuji hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Chci-si-p--n--m-u----to. C___ s_ p_________ a____ C-c- s- p-o-a-m-u- a-t-. ------------------------ Chci si pronajmout auto. 0
Tässä on luottokorttini. Ta-- ---m--e-k-edit-í -ar--. T___ j_ m___ k_______ k_____ T-d- j- m-j- k-e-i-n- k-r-a- ---------------------------- Tady je moje kreditní karta. 0
Tässä on ajokorttini. T-d- je--ů- --d---ký-------. T___ j_ m__ ř_______ p______ T-d- j- m-j ř-d-č-k- p-ů-a-. ---------------------------- Tady je můj řidičský průkaz. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? C- j--v t--t- -ě-tě k--i--n-? C_ j_ v t____ m____ k v______ C- j- v t-m-o m-s-ě k v-d-n-? ----------------------------- Co je v tomto městě k vidění? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Běž---d- s-ar--o m-sta. B____ d_ s______ m_____ B-ž-e d- s-a-é-o m-s-a- ----------------------- Běžte do starého města. 0
Tehkää kiertoajelu. Zú--stně-- se--kruž-- ---d---ěs-e-. Z_________ s_ o______ j____ m______ Z-č-s-n-t- s- o-r-ž-í j-z-y m-s-e-. ----------------------------------- Zúčastněte se okružní jízdy městem. 0
Menkää satamaan. B-ž-e do -ř-sta-u. B____ d_ p________ B-ž-e d- p-í-t-v-. ------------------ Běžte do přístavu. 0
Tehkää satamakierros. Z-čas---t- s----ruž---jíz-- p-ís-ave-. Z_________ s_ o______ j____ p_________ Z-č-s-n-t- s- o-r-ž-í j-z-y p-í-t-v-m- -------------------------------------- Zúčastněte se okružní jízdy přístavem. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? J--- -a--í --měti---------j-ou---dy ješ-ě? J___ d____ p_____________ j___ t___ j_____ J-k- d-l-í p-m-t-h-d-o-t- j-o- t-d- j-š-ě- ------------------------------------------ Jaké další pamětihodnosti jsou tady ještě? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tsekki (1-100) MP3 tsekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!