Lauseita

fi Kaupungissa   »   sl V mestu

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [petindvajset]

V mestu

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. R---bi--e- / ---a b- šl- -a-železn-ško po--aj-. R__ b_ š__ / R___ b_ š__ n_ ž_________ p_______ R-d b- š-l / R-d- b- š-a n- ž-l-z-i-k- p-s-a-o- ----------------------------------------------- Rad bi šel / Rada bi šla na železniško postajo. 0
Tahdon lentokentälle. R-- b--še--- -a-a b- -la ---l----iš--. R__ b_ š__ / R___ b_ š__ n_ l_________ R-d b- š-l / R-d- b- š-a n- l-t-l-š-e- -------------------------------------- Rad bi šel / Rada bi šla na letališče. 0
Tahdon keskustaan. R-- -- --l - R-d- -- -la-v --n--r me---. R__ b_ š__ / R___ b_ š__ v c_____ m_____ R-d b- š-l / R-d- b- š-a v c-n-e- m-s-a- ---------------------------------------- Rad bi šel / Rada bi šla v center mesta. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Ka-o p-id-m na-železn--ko pos-a-o? K___ p_____ n_ ž_________ p_______ K-k- p-i-e- n- ž-l-z-i-k- p-s-a-o- ---------------------------------- Kako pridem na železniško postajo? 0
Miten pääsen lentokentälle? K--o-p----m -a let-liš-e? K___ p_____ n_ l_________ K-k- p-i-e- n- l-t-l-š-e- ------------------------- Kako pridem na letališče? 0
Miten pääsen keskustaan? Kak--p---e- v---nt-r------. K___ p_____ v c_____ m_____ K-k- p-i-e- v c-n-e- m-s-a- --------------------------- Kako pridem v center mesta. 0
Tarvitsen taksin. Potreb--e- ta---. P_________ t_____ P-t-e-u-e- t-k-i- ----------------- Potrebujem taksi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. P-t-ebu--m--e-l--v-d mest-. P_________ z________ m_____ P-t-e-u-e- z-m-j-v-d m-s-a- --------------------------- Potrebujem zemljevid mesta. 0
Tarvitsen hotellin. Pot--b--em--o-el. P_________ h_____ P-t-e-u-e- h-t-l- ----------------- Potrebujem hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. R-d -i-na-e--(--j-----a-to. R__ b_ n____ (_______ a____ R-d b- n-j-l (-a-e-a- a-t-. --------------------------- Rad bi najel (najela) avto. 0
Tässä on luottokorttini. Tu-j- m--a k-edi--a kart--a. T_ j_ m___ k_______ k_______ T- j- m-j- k-e-i-n- k-r-i-a- ---------------------------- Tu je moja kreditna kartica. 0
Tässä on ajokorttini. T--je---j- -o-ni--o-d---ljen-e. T_ j_ m___ v_______ d__________ T- j- m-j- v-z-i-k- d-v-l-e-j-. ------------------------------- Tu je moje vozniško dovoljenje. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Kaj--e-da -i-e-i---m-s-u? K__ s_ d_ v_____ v m_____ K-j s- d- v-d-t- v m-s-u- ------------------------- Kaj se da videti v mestu? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Po-di---v sta-- -el-m-s--. P______ v s____ d__ m_____ P-j-i-e v s-a-i d-l m-s-a- -------------------------- Pojdite v stari del mesta. 0
Tehkää kiertoajelu. P-j---- -- krož-o v-ž--o p---es--. P______ n_ k_____ v_____ p_ m_____ P-j-i-e n- k-o-n- v-ž-j- p- m-s-u- ---------------------------------- Pojdite na krožno vožnjo po mestu. 0
Menkää satamaan. Po-di-e v --i-taniš--. P______ v p___________ P-j-i-e v p-i-t-n-š-e- ---------------------- Pojdite v pristanišče. 0
Tehkää satamakierros. Pojd--e na--r-žn- vožn-o-p--pri-tan---u. P______ n_ k_____ v_____ p_ p___________ P-j-i-e n- k-o-n- v-ž-j- p- p-i-t-n-š-u- ---------------------------------------- Pojdite na krožno vožnjo po pristanišču. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Ka- ----- vr-d-- og-e--? K__ j_ š_ v_____ o______ K-j j- š- v-e-n- o-l-d-? ------------------------ Kaj je še vredno ogleda? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovenia (1-100) MP3 slovenia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!