Lauseita

fi Kaupungissa   »   sr У граду

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [двадесет и пет]

25 [dvadeset i pet]

У граду

U gradu

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Х--- - х-е-а --х-до--ел---и-ке---анице. Х___ / х____ б__ д_ ж_________ с_______ Х-е- / х-е-а б-х д- ж-л-з-и-к- с-а-и-е- --------------------------------------- Хтео / хтела бих до железничке станице. 0
Hteo-/ h-e-a -i------el-z-i--e s-ani--. H___ / h____ b__ d_ ž_________ s_______ H-e- / h-e-a b-h d- ž-l-z-i-k- s-a-i-e- --------------------------------------- Hteo / htela bih do železničke stanice.
Tahdon lentokentälle. Х----/------ -и--д- ае---ром-. Х___ / х____ б__ д_ а_________ Х-е- / х-е-а б-х д- а-р-д-о-а- ------------------------------ Хтео / хтела бих до аеродрома. 0
H----/-h--la b---do a---d-o--. H___ / h____ b__ d_ a_________ H-e- / h-e-a b-h d- a-r-d-o-a- ------------------------------ Hteo / htela bih do aerodroma.
Tahdon keskustaan. Хтео-- х-ела-б-- до ц-н-ра --ад-. Х___ / х____ б__ д_ ц_____ г_____ Х-е- / х-е-а б-х д- ц-н-р- г-а-а- --------------------------------- Хтео / хтела бих до центра града. 0
H-e- /-h---a bi- do cen--a -ra--. H___ / h____ b__ d_ c_____ g_____ H-e- / h-e-a b-h d- c-n-r- g-a-a- --------------------------------- Hteo / htela bih do centra grada.
Miten pääsen rautatieasemalle? К------ -д-м--- же-е-н-ч---с-ан-це? К___ д_ и___ д_ ж_________ с_______ К-к- д- и-е- д- ж-л-з-и-к- с-а-и-е- ----------------------------------- Како да идем до железничке станице? 0
K--- d- id------žele--ičke sta----? K___ d_ i___ d_ ž_________ s_______ K-k- d- i-e- d- ž-l-z-i-k- s-a-i-e- ----------------------------------- Kako da idem do železničke stanice?
Miten pääsen lentokentälle? Како--а и-е--д----род-ом-? К___ д_ и___ д_ а_________ К-к- д- и-е- д- а-р-д-о-а- -------------------------- Како да идем до аеродрома? 0
Kako--a ide--do a----r-m-? K___ d_ i___ d_ a_________ K-k- d- i-e- d- a-r-d-o-a- -------------------------- Kako da idem do aerodroma?
Miten pääsen keskustaan? Како -а-ид-м--о------а----д-? К___ д_ и___ д_ ц_____ г_____ К-к- д- и-е- д- ц-н-р- г-а-а- ----------------------------- Како да идем до центра града? 0
Kak---- -dem-d---e--r--gr-d-? K___ d_ i___ d_ c_____ g_____ K-k- d- i-e- d- c-n-r- g-a-a- ----------------------------- Kako da idem do centra grada?
Tarvitsen taksin. Тре-а- та--и. Т_____ т_____ Т-е-а- т-к-и- ------------- Требам такси. 0
T--ba--t-k--. T_____ t_____ T-e-a- t-k-i- ------------- Trebam taksi.
Tarvitsen kaupungin kartan. Тр-ба--пл-----ада. Т_____ п___ г_____ Т-е-а- п-а- г-а-а- ------------------ Требам план града. 0
T---am-p--n---a--. T_____ p___ g_____ T-e-a- p-a- g-a-a- ------------------ Trebam plan grada.
Tarvitsen hotellin. Требам---те-. Т_____ х_____ Т-е-а- х-т-л- ------------- Требам хотел. 0
Tr-b-- h-te-. T_____ h_____ T-e-a- h-t-l- ------------- Trebam hotel.
Tahtoisin vuokrata auton. Хт-о-- хтела б-- и----ми-и----о. Х___ / х____ б__ и________ а____ Х-е- / х-е-а б-х и-н-ј-и-и а-т-. -------------------------------- Хтео / хтела бих изнајмити ауто. 0
H-e--/---e-- bih--------ti -u-o. H___ / h____ b__ i________ a____ H-e- / h-e-a b-h i-n-j-i-i a-t-. -------------------------------- Hteo / htela bih iznajmiti auto.
Tässä on luottokorttini. О--- -- ---а кр-д-т-- ---т-ц-. О___ ј_ м___ к_______ к_______ О-д- ј- м-ј- к-е-и-н- к-р-и-а- ------------------------------ Овде је моја кредитна картица. 0
O-d- -e m-ja k--ditna ka--ica. O___ j_ m___ k_______ k_______ O-d- j- m-j- k-e-i-n- k-r-i-a- ------------------------------ Ovde je moja kreditna kartica.
Tässä on ajokorttini. О-д--је -оја---з---- д----ла. О___ ј_ м___ в______ д_______ О-д- ј- м-ј- в-з-ч-а д-з-о-а- ----------------------------- Овде је моја возачка дозвола. 0
O-de-j- -o-a-vozačka doz-o--. O___ j_ m___ v______ d_______ O-d- j- m-j- v-z-č-a d-z-o-a- ----------------------------- Ovde je moja vozačka dozvola.
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Шта с- и---в-де---у---а--? Ш__ с_ и__ в_____ у г_____ Ш-а с- и-а в-д-т- у г-а-у- -------------------------- Шта се има видети у граду? 0
Šta se im- vid-t-----ra--? Š__ s_ i__ v_____ u g_____ Š-a s- i-a v-d-t- u g-a-u- -------------------------- Šta se ima videti u gradu?
Menkää vanhaankaupunkiin. Ид-те-- с-а----р--. И____ у с____ г____ И-и-е у с-а-и г-а-. ------------------- Идите у стари град. 0
I---e-- -t--i --ad. I____ u s____ g____ I-i-e u s-a-i g-a-. ------------------- Idite u stari grad.
Tehkää kiertoajelu. Н--ра--те-о--л--ак-града. Н________ о_______ г_____ Н-п-а-и-е о-и-а-а- г-а-а- ------------------------- Направите обилазак града. 0
Napr----e----l-z-k--ra--. N________ o_______ g_____ N-p-a-i-e o-i-a-a- g-a-a- ------------------------- Napravite obilazak grada.
Menkää satamaan. Ид-----о ---е. И____ д_ л____ И-и-е д- л-к-. -------------- Идите до луке. 0
I-ite do -u--. I____ d_ l____ I-i-e d- l-k-. -------------- Idite do luke.
Tehkää satamakierros. Направит- ---лаз-к л---. Н________ о_______ л____ Н-п-а-и-е о-и-а-а- л-к-. ------------------------ Направите обилазак лукe. 0
N-pra-----o-----ak l---. N________ o_______ l____ N-p-a-i-e o-i-a-a- l-k-. ------------------------ Napravite obilazak luke.
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Кој---о--зна-енито-ти по---ј-? К___ ј__ з___________ п_______ К-ј- ј-ш з-а-е-и-о-т- п-с-о-е- ------------------------------ Које још знаменитости постоје? 0
Ko-- j---znamen-t-s-- pos-o-e? K___ j__ z___________ p_______ K-j- j-š z-a-e-i-o-t- p-s-o-e- ------------------------------ Koje još znamenitosti postoje?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + serbia (1-100) MP3 serbia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!