Lauseita

fi Kaupungissa   »   pt Na cidade

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [vinte e cinco]

Na cidade

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi portugali (PT) Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. G--tar----e--r---es-aç-o -erro-iár--. G_______ d_ i_ à e______ f___________ G-s-a-i- d- i- à e-t-ç-o f-r-o-i-r-a- ------------------------------------- Gostaria de ir à estação ferroviária. 0
Tahdon lentokentälle. Gost---a de-ir a- -er-p--t-. G_______ d_ i_ a_ a_________ G-s-a-i- d- i- a- a-r-p-r-o- ---------------------------- Gostaria de ir ao aeroporto. 0
Tahdon keskustaan. Go-ta-ia d---r----c---ro---à -a---. G_______ d_ i_ a_ c_____ / à b_____ G-s-a-i- d- i- a- c-n-r- / à b-i-a- ----------------------------------- Gostaria de ir ao centro / à baixa. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Como - q-- c-----------ç-o? C___ é q__ c____ à e_______ C-m- é q-e c-e-o à e-t-ç-o- --------------------------- Como é que chego à estação? 0
Miten pääsen lentokentälle? C-mo-- q-e-c---o--o-ae---ort-? C___ é q__ c____ a_ a_________ C-m- é q-e c-e-o a- a-r-p-r-o- ------------------------------ Como é que chego ao aeroporto? 0
Miten pääsen keskustaan? C-mo---qu- --e----o-c-nt-o? C___ é q__ c____ a_ c______ C-m- é q-e c-e-o a- c-n-r-? --------------------------- Como é que chego ao centro? 0
Tarvitsen taksin. E- p--c--o--e--- tá-i. E_ p______ d_ u_ t____ E- p-e-i-o d- u- t-x-. ---------------------- Eu preciso de um táxi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. E---r-c--------- ma--. E_ p______ d_ u_ m____ E- p-e-i-o d- u- m-p-. ---------------------- Eu preciso de um mapa. 0
Tarvitsen hotellin. E--pr-c-so-----m h-tel. E_ p______ d_ u_ h_____ E- p-e-i-o d- u- h-t-l- ----------------------- Eu preciso de um hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Gos---ia d--alu--- u--c----. G_______ d_ a_____ u_ c_____ G-s-a-i- d- a-u-a- u- c-r-o- ---------------------------- Gostaria de alugar um carro. 0
Tässä on luottokorttini. A-ui-es---o ----ca------e--ré-ito. A___ e___ o m__ c_____ d_ c_______ A-u- e-t- o m-u c-r-ã- d- c-é-i-o- ---------------------------------- Aqui está o meu cartão de crédito. 0
Tässä on ajokorttini. Aqu- -st--a mi-h--ca--a -e-c--duç-o. A___ e___ a m____ c____ d_ c________ A-u- e-t- a m-n-a c-r-a d- c-n-u-ã-. ------------------------------------ Aqui está a minha carta de condução. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? O--ue-é qu---od---- ver-n- --d-de? O q__ é q__ p______ v__ n_ c______ O q-e é q-e p-d-m-s v-r n- c-d-d-? ---------------------------------- O que é que podemos ver na cidade? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. V- -t- -- -ent-- -i--órico -a ----de. V_ a__ a_ c_____ h________ d_ c______ V- a-é a- c-n-r- h-s-ó-i-o d- c-d-d-. ------------------------------------- Vá até ao centro histórico da cidade. 0
Tehkää kiertoajelu. D---m ----eio----- ---ad-. D_ u_ p______ p___ c______ D- u- p-s-e-o p-l- c-d-d-. -------------------------- Dê um passeio pela cidade. 0
Menkää satamaan. Vá -té-a- p---o. V_ a__ a_ p_____ V- a-é a- p-r-o- ---------------- Vá até ao porto. 0
Tehkää satamakierros. Dê-um ---s--- pel- po--o. D_ u_ p______ p___ p_____ D- u- p-s-e-o p-l- p-r-o- ------------------------- Dê um passeio pelo porto. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Q-- -u-ra--atr-ç--- -u----i--s - que --? Q__ o_____ a_______ t_________ é q__ h__ Q-e o-t-a- a-r-ç-e- t-r-s-i-a- é q-e h-? ---------------------------------------- Que outras atrações turísticas é que há? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + portugali (PT) (1-100) MP3 portugali (PT) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!