Lauseita

fi Kaupungissa   »   bg В града

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [двайсет и пет]

25 [dvayset i pet]

В града

[V grada]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Би-----ал-- и--ала д- -тида-----ар-та. Б__ и____ / и_____ д_ о____ н_ г______ Б-х и-к-л / и-к-л- д- о-и-а н- г-р-т-. -------------------------------------- Бих искал / искала да отида на гарата. 0
B-k--iskal-- i--ala -a---ida na -arat-. B___ i____ / i_____ d_ o____ n_ g______ B-k- i-k-l / i-k-l- d- o-i-a n- g-r-t-. --------------------------------------- Bikh iskal / iskala da otida na garata.
Tahdon lentokentälle. Бих-иска--- ис-ал- д--от-да на ---ище--. Б__ и____ / и_____ д_ о____ н_ л________ Б-х и-к-л / и-к-л- д- о-и-а н- л-т-щ-т-. ---------------------------------------- Бих искал / искала да отида на летището. 0
Bi---isk---- i--a-a-d----i----- let----h-t-. B___ i____ / i_____ d_ o____ n_ l___________ B-k- i-k-l / i-k-l- d- o-i-a n- l-t-s-c-e-o- -------------------------------------------- Bikh iskal / iskala da otida na letishcheto.
Tahdon keskustaan. Бих--с-а--- -ск-л- -а -ти-- --ц--т-р- -- г-а-а. Б__ и____ / и_____ д_ о____ в ц______ н_ г_____ Б-х и-к-л / и-к-л- д- о-и-а в ц-н-ъ-а н- г-а-а- ----------------------------------------------- Бих искал / искала да отида в центъра на града. 0
Bikh i-k-l - -s-al--da --ida v ---nty-a na-g-ada. B___ i____ / i_____ d_ o____ v t_______ n_ g_____ B-k- i-k-l / i-k-l- d- o-i-a v t-e-t-r- n- g-a-a- ------------------------------------------------- Bikh iskal / iskala da otida v tsentyra na grada.
Miten pääsen rautatieasemalle? Ка- -а--тигна -о-га-ат-? К__ д_ с_____ д_ г______ К-к д- с-и-н- д- г-р-т-? ------------------------ Как да стигна до гарата? 0
Ka- da stigna--- gar-ta? K__ d_ s_____ d_ g______ K-k d- s-i-n- d- g-r-t-? ------------------------ Kak da stigna do garata?
Miten pääsen lentokentälle? Ка- д--стиг--------т--ет-? К__ д_ с_____ д_ л________ К-к д- с-и-н- д- л-т-щ-т-? -------------------------- Как да стигна до летището? 0
K-- d- s-ig-a -o ----sh--et-? K__ d_ s_____ d_ l___________ K-k d- s-i-n- d- l-t-s-c-e-o- ----------------------------- Kak da stigna do letishcheto?
Miten pääsen keskustaan? Как-да ----на д- ц-нтър- -- --а--? К__ д_ с_____ д_ ц______ н_ г_____ К-к д- с-и-н- д- ц-н-ъ-а н- г-а-а- ---------------------------------- Как да стигна до центъра на града? 0
K-- d- st-g---do-ts--t--- ---gr-da? K__ d_ s_____ d_ t_______ n_ g_____ K-k d- s-i-n- d- t-e-t-r- n- g-a-a- ----------------------------------- Kak da stigna do tsentyra na grada?
Tarvitsen taksin. Т----- ми ---с-. Т_____ м_ т_____ Т-я-в- м- т-к-и- ---------------- Трябва ми такси. 0
T--abva-mi ta-s-. T______ m_ t_____ T-y-b-a m- t-k-i- ----------------- Tryabva mi taksi.
Tarvitsen kaupungin kartan. Т---ва -и --рта -а-гра-а. Т_____ м_ к____ н_ г_____ Т-я-в- м- к-р-а н- г-а-а- ------------------------- Трябва ми карта на града. 0
Tr-abva------rt---- g-ad-. T______ m_ k____ n_ g_____ T-y-b-a m- k-r-a n- g-a-a- -------------------------- Tryabva mi karta na grada.
Tarvitsen hotellin. Т-ябв- -и-х-т--. Т_____ м_ х_____ Т-я-в- м- х-т-л- ---------------- Трябва ми хотел. 0
Try-bva mi----tel. T______ m_ k______ T-y-b-a m- k-o-e-. ------------------ Tryabva mi khotel.
Tahtoisin vuokrata auton. Б-х искал /-и-ка-а д- -аем--ко--. Б__ и____ / и_____ д_ н____ к____ Б-х и-к-л / и-к-л- д- н-е-а к-л-. --------------------------------- Бих искал / искала да наема кола. 0
Bi-h i--a- - isk-l--da-na-ma kol-. B___ i____ / i_____ d_ n____ k____ B-k- i-k-l / i-k-l- d- n-e-a k-l-. ---------------------------------- Bikh iskal / iskala da naema kola.
Tässä on luottokorttini. Е----ре--тн-----и-к-р-а. Е__ к_________ м_ к_____ Е-о к-е-и-н-т- м- к-р-а- ------------------------ Ето кредитната ми карта. 0
E-o kr-ditnata--i-k-r--. E__ k_________ m_ k_____ E-o k-e-i-n-t- m- k-r-a- ------------------------ Eto kreditnata mi karta.
Tässä on ajokorttini. Ето ш-фьорс--т--м- -н-ж-а. Е__ ш__________ м_ к______ Е-о ш-ф-о-с-а-а м- к-и-к-. -------------------------- Ето шофьорската ми книжка. 0
Eto-s--fь--ska-a--i k-i-hk-. E__ s___________ m_ k_______ E-o s-o-ь-r-k-t- m- k-i-h-a- ---------------------------- Eto shofьorskata mi knizhka.
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Какво--о-е д--с-----и-- ---да? К____ м___ д_ с_ в___ в г_____ К-к-о м-ж- д- с- в-д- в г-а-а- ------------------------------ Какво може да се види в града? 0
Ka--o--o--e d- se-v----v gr--a? K____ m____ d_ s_ v___ v g_____ K-k-o m-z-e d- s- v-d- v g-a-a- ------------------------------- Kakvo mozhe da se vidi v grada?
Menkää vanhaankaupunkiin. И--те-в-ст-р------д. И____ в с_____ г____ И-е-е в с-а-и- г-а-. -------------------- Идете в стария град. 0
Idet- ---t-riy--g-a-. I____ v s______ g____ I-e-e v s-a-i-a g-a-. --------------------- Idete v stariya grad.
Tehkää kiertoajelu. Напр-в--е-------к--н---р---. Н________ о_______ н_ г_____ Н-п-а-е-е о-и-о-к- н- г-а-а- ---------------------------- Направете обиколка на града. 0
N-p-av-te -bik--ka n- g-a--. N________ o_______ n_ g_____ N-p-a-e-e o-i-o-k- n- g-a-a- ---------------------------- Napravete obikolka na grada.
Menkää satamaan. Ид-те -- -р-стан---то. И____ н_ п____________ И-е-е н- п-и-т-н-щ-т-. ---------------------- Идете на пристанището. 0
Id------ pri-ta--shch-to. I____ n_ p_______________ I-e-e n- p-i-t-n-s-c-e-o- ------------------------- Idete na pristanishcheto.
Tehkää satamakierros. Н-пр------обик--ка-н- при-т-нищ--о. Н________ о_______ н_ п____________ Н-п-а-е-е о-и-о-к- н- п-и-т-н-щ-т-. ----------------------------------- Направете обиколка на пристанището. 0
Nap-ave-e o-----ka n- -ri--an--h-h-to. N________ o_______ n_ p_______________ N-p-a-e-e o-i-o-k- n- p-i-t-n-s-c-e-o- -------------------------------------- Napravete obikolka na pristanishcheto.
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? К---и -р--- -абе-ежит-л--с-- и-а-? К____ д____ з_______________ и__ ? К-к-и д-у-и з-б-л-ж-т-л-о-т- и-а ? ---------------------------------- Какви други забележителности има ? 0
Kak-i--rugi zab----h-t--no-ti-i-- ? K____ d____ z________________ i__ ? K-k-i d-u-i z-b-l-z-i-e-n-s-i i-a ? ----------------------------------- Kakvi drugi zabelezhitelnosti ima ?

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!