Lauseita

fi Kaupungissa   »   tr Şehirde

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [yirmi beş]

Şehirde

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi turkki Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Tre---sta-y-nuna-g-tme- isti----m. T___ i__________ g_____ i_________ T-e- i-t-s-o-u-a g-t-e- i-t-y-r-m- ---------------------------------- Tren istasyonuna gitmek istiyorum. 0
Tahdon lentokentälle. Hav---m-nı-a ---mek---tiy-rum. H___________ g_____ i_________ H-v-l-m-n-n- g-t-e- i-t-y-r-m- ------------------------------ Havalimanına gitmek istiyorum. 0
Tahdon keskustaan. Ş-h-r-----e-in- -itm-----t---rum. Ş____ m________ g_____ i_________ Ş-h-r m-r-e-i-e g-t-e- i-t-y-r-m- --------------------------------- Şehir merkezine gitmek istiyorum. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? T-en--s-a---n--a-nası--gi-er--? T___ i__________ n____ g_______ T-e- i-t-s-o-u-a n-s-l g-d-r-m- ------------------------------- Tren istasyonuna nasıl giderim? 0
Miten pääsen lentokentälle? Hava-i----n- nas---g-d-rim? H___________ n____ g_______ H-v-l-m-n-n- n-s-l g-d-r-m- --------------------------- Havalimanına nasıl giderim? 0
Miten pääsen keskustaan? Şehi- -erk--ine-n-s-l -id--i-? Ş____ m________ n____ g_______ Ş-h-r m-r-e-i-e n-s-l g-d-r-m- ------------------------------ Şehir merkezine nasıl giderim? 0
Tarvitsen taksin. B---ta----e ih-----ım-v--. B__ t______ i________ v___ B-r t-k-i-e i-t-y-c-m v-r- -------------------------- Bir taksiye ihtiyacım var. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Bi--şehi- ha--ta-ı--------ac------. B__ ş____ h_________ i________ v___ B-r ş-h-r h-r-t-s-n- i-t-y-c-m v-r- ----------------------------------- Bir şehir haritasına ihtiyacım var. 0
Tarvitsen hotellin. B-----e-- iht-yacı- var. B__ o____ i________ v___ B-r o-e-e i-t-y-c-m v-r- ------------------------ Bir otele ihtiyacım var. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Bi--araba---r--am---is--yo-u-. B__ a____ k________ i_________ B-r a-a-a k-r-l-m-k i-t-y-r-m- ------------------------------ Bir araba kiralamak istiyorum. 0
Tässä on luottokorttini. İ--e kr-d---ar---. İ___ k____ k______ İ-t- k-e-i k-r-ı-. ------------------ İşte kredi kartım. 0
Tässä on ajokorttini. İ-t--sü---ü-b--g-m. İ___ s_____ b______ İ-t- s-r-c- b-l-e-. ------------------- İşte sürücü belgem. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Ş-h------ö-ü--ce---e----? Ş______ g________ n_ v___ Ş-h-r-e g-r-l-c-k n- v-r- ------------------------- Şehirde görülecek ne var? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Şehr-n -ski --sm-na g--ini-. Ş_____ e___ k______ g_______ Ş-h-i- e-k- k-s-ı-a g-d-n-z- ---------------------------- Şehrin eski kısmına gidiniz. 0
Tehkää kiertoajelu. Ş---r ---- -tı--z. Ş____ t___ a______ Ş-h-r t-r- a-ı-ı-. ------------------ Şehir turu atınız. 0
Menkää satamaan. Li--n- g---ni-. L_____ g_______ L-m-n- g-d-n-z- --------------- Limana gidiniz. 0
Tehkää satamakierros. L-man--uru y---nız. L____ t___ y_______ L-m-n t-r- y-p-n-z- ------------------- Liman turu yapınız. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? G-rü---ye değer b--ka -ele---a-? G________ d____ b____ n____ v___ G-r-l-e-e d-ğ-r b-ş-a n-l-r v-r- -------------------------------- Görülmeye değer başka neler var? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + turkki (1-100) MP3 turkki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!