Lauseita

fi iso – pieni   »   kk Үлкен – кішкентай

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [алпыс сегіз]

68 [alpıs segiz]

Үлкен – кішкентай

Ülken – kişkentay

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kazakki Toista Lisää
iso ja pieni үл-е- -ә-е--ішке-т-й ү____ ж___ к________ ү-к-н ж-н- к-ш-е-т-й -------------------- үлкен және кішкентай 0
ü--e- jä---ki--e-t-y ü____ j___ k________ ü-k-n j-n- k-ş-e-t-y -------------------- ülken jäne kişkentay
Elefantti on iso. П-л --ке-. П__ ү_____ П-л ү-к-н- ---------- Піл үлкен. 0
P---ül-e-. P__ ü_____ P-l ü-k-n- ---------- Pil ülken.
Hiiri on pieni. Т-шқан кі--е-т-й. Т_____ к_________ Т-ш-а- к-ш-е-т-й- ----------------- Тышқан кішкентай. 0
T--q-n k-şk--ta-. T_____ k_________ T-ş-a- k-ş-e-t-y- ----------------- Tışqan kişkentay.
pimeä ja valoisa қ--аң-ы--ә---ж--ық қ______ ж___ ж____ қ-р-ң-ы ж-н- ж-р-қ ------------------ қараңғы және жарық 0
qar-ñğ- ---- ----q q______ j___ j____ q-r-ñ-ı j-n- j-r-q ------------------ qarañğı jäne jarıq
Yö on pimeä. Тү--қ-р--ғ-. Т__ қ_______ Т-н қ-р-ң-ы- ------------ Түн қараңғы. 0
Tün -a-añ-ı. T__ q_______ T-n q-r-ñ-ı- ------------ Tün qarañğı.
Päivä on valoisa. К---із--а-ы-. К_____ ж_____ К-н-і- ж-р-қ- ------------- Күндіз жарық. 0
K-n-iz -a--q. K_____ j_____ K-n-i- j-r-q- ------------- Kündiz jarıq.
vanha ja nuori к----жә-е--ас к___ ж___ ж__ к-р- ж-н- ж-с ------------- кәрі және жас 0
k--i-jän---as k___ j___ j__ k-r- j-n- j-s ------------- käri jäne jas
Isoisämme on hyvin vanha. Бі-дің атам-з ө-е к-р-. Б_____ а_____ ө__ к____ Б-з-і- а-а-ы- ө-е к-р-. ----------------------- Біздің атамыз өте кәрі. 0
Bizdi- -ta-ız -t----ri. B_____ a_____ ö__ k____ B-z-i- a-a-ı- ö-e k-r-. ----------------------- Bizdiñ atamız öte käri.
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. 7- ж---б-р-- -л ж-с-----ан. 7_ ж__ б____ о_ ж__ б______ 7- ж-л б-р-н о- ж-с б-л-а-. --------------------------- 70 жыл бұрын ол жас болған. 0
70 -----ur-n -- -as--o--a-. 7_ j__ b____ o_ j__ b______ 7- j-l b-r-n o- j-s b-l-a-. --------------------------- 70 jıl burın ol jas bolğan.
kaunis ja ruma әд--- жә-е -сқын--з ә____ ж___ ұ_______ ә-е-і ж-н- ұ-қ-н-ы- ------------------- әдемі және ұсқынсыз 0
ä--mi --ne-u-q--sız ä____ j___ u_______ ä-e-i j-n- u-q-n-ı- ------------------- ädemi jäne usqınsız
Perhonen on kaunis. К-б-----әд-мі. К______ ә_____ К-б-л-к ә-е-і- -------------- Көбелек әдемі. 0
K--e-e- ---m-. K______ ä_____ K-b-l-k ä-e-i- -------------- Köbelek ädemi.
Hämähäkki on ruma. Ө---кш----қ-н-ыз. Ө______ ұ________ Ө-м-к-і ұ-қ-н-ы-. ----------------- Өрмекші ұсқынсыз. 0
Örmek-i usq-n---. Ö______ u________ Ö-m-k-i u-q-n-ı-. ----------------- Örmekşi usqınsız.
lihava ja laiha с------а-ық с____ -____ с-м-з --р-қ ----------- семіз -арық 0
se-i- --rıq s____ -____ s-m-z --r-q ----------- semiz -arıq
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. Салмағ- 10--к-л-------сем--. С______ 1__ к___ ә___ с_____ С-л-а-ы 1-0 к-л- ә-е- с-м-з- ---------------------------- Салмағы 100 келі әйел семіз. 0
Salma---10----------l semiz. S______ 1__ k___ ä___ s_____ S-l-a-ı 1-0 k-l- ä-e- s-m-z- ---------------------------- Salmağı 100 keli äyel semiz.
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. С-лмағы -- ----г--мм ---ек арық. С______ 5_ к________ е____ а____ С-л-а-ы 5- к-л-г-а-м е-к-к а-ы-. -------------------------------- Салмағы 50 килограмм еркек арық. 0
S--m--------ï-o-r-----rk---arı-. S______ 5_ k________ e____ a____ S-l-a-ı 5- k-l-g-a-m e-k-k a-ı-. -------------------------------- Salmağı 50 kïlogramm erkek arıq.
kallis ja halpa қ---а--ж-н--ар-ан қ_____ ж___ а____ қ-м-а- ж-н- а-з-н ----------------- қымбат және арзан 0
q-mb-t ---- -rzan q_____ j___ a____ q-m-a- j-n- a-z-n ----------------- qımbat jäne arzan
Auto on kallis. М----а қ--бат. М_____ қ______ М-ш-н- қ-м-а-. -------------- Машина қымбат. 0
Ma-ï-a------t. M_____ q______ M-ş-n- q-m-a-. -------------- Maşïna qımbat.
Sanomalehti on halpa. Газе- -рзан. Г____ а_____ Г-з-т а-з-н- ------------ Газет арзан. 0
Gaze---rz-n. G____ a_____ G-z-t a-z-n- ------------ Gazet arzan.

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…