Lauseita

fi Genetiivi   »   sl Rodilnik (Genitiv)

99 [yhdeksänkymmentäyhdeksän]

Genetiivi

Genetiivi

99 [devetindevetdeset]

Rodilnik (Genitiv)

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
ystäväni kissa ma--a -oj- p-i--t---i-e m____ m___ p___________ m-č-a m-j- p-i-a-e-j-c- ----------------------- mačka moje prijateljice 0
ystäväni koira pe--m----a--r--a----a p__ m_____ p_________ p-s m-j-g- p-i-a-e-j- --------------------- pes mojega prijatelja 0
lapsieni leikkikalut i--a-e --j----t--k i_____ m____ o____ i-r-č- m-j-h o-r-k ------------------ igrače mojih otrok 0
Tämä on työkaverini päällystakki. To j--p-aš-------a k-l-ga. T_ j_ p____ m_____ k______ T- j- p-a-č m-j-g- k-l-g-. -------------------------- To je plašč mojega kolega. 0
Tämä on työkaverini auto. To-je--v-- moj--kole-ice. T_ j_ a___ m___ k________ T- j- a-t- m-j- k-l-g-c-. ------------------------- To je avto moje kolegice. 0
Nämä ovat työkavereideni työt. To-j---el---oj-----o----. T_ j_ d___ m_____ k______ T- j- d-l- m-j-g- k-l-g-. ------------------------- To je delo mojega kolega. 0
Paidan nappi on irti. Gum- ----a--e ----dp-de-. G___ s s_____ j_ o_______ G-m- s s-a-c- j- o-p-d-l- ------------------------- Gumb s srajce je odpadel. 0
Autotallin avain on poissa. K--uč- --r-že----ve-. K_____ g_____ n_ v___ K-j-č- g-r-ž- n- v-č- --------------------- Ključa garaže ni več. 0
Pomon tietokone on rikki. Še-ov--a--n----k j- ----ar---. Š____ r_________ j_ p_________ Š-f-v r-č-n-l-i- j- p-k-a-j-n- ------------------------------ Šefov računalnik je pokvarjen. 0
Ketkä ovat tytön vanhemmat? Kje-so -------t-- --kl--? K__ s_ s_____ t__ d______ K-e s- s-a-š- t-h d-k-e-? ------------------------- Kje so starši teh deklet? 0
Miten pääsen hänen vanhempiensa talolle? Kako pri-em------še-njih--ih -tarš--? K___ p_____ d_ h___ n_______ s_______ K-k- p-i-e- d- h-š- n-i-o-i- s-a-š-v- ------------------------------------- Kako pridem do hiše njihovih staršev? 0
Talo on kadun päässä. Hi----to----a --ncu--lic-. H___ s____ n_ k____ u_____ H-š- s-o-i n- k-n-u u-i-e- -------------------------- Hiša stoji na koncu ulice. 0
Minkä niminen on Sveitsin pääkaupunki? K--- -- i---uje-g--v-o-m-s-- -vice? K___ s_ i______ g_____ m____ Š_____ K-k- s- i-e-u-e g-a-n- m-s-o Š-i-e- ----------------------------------- Kako se imenuje glavno mesto Švice? 0
Minkä niminen on kirjan otsikko? Ka---- je--aslo--te k----e? K_____ j_ n_____ t_ k______ K-k-e- j- n-s-o- t- k-j-g-? --------------------------- Kakšen je naslov te knjige? 0
Minkä nimisiä ovat naapurin lapset? K--o--- -m---jej------dov- ot---i? K___ s_ i________ s_______ o______ K-k- s- i-e-u-e-o s-s-d-v- o-r-c-? ---------------------------------- Kako se imenujejo sosedovi otroci? 0
Milloin on lasten koululoma? K------ajo -tro-----lske---či-nice? K___ i____ o_____ š_____ p_________ K-a- i-a-o o-r-c- š-l-k- p-č-t-i-e- ----------------------------------- Kdaj imajo otroci šolske počitnice? 0
Milloin on lääkärin vastaanotto? Kd-- dela-z--av---? K___ d___ z________ K-a- d-l- z-r-v-i-? ------------------- Kdaj dela zdravnik? 0
Milloin ovat museon aukioloajat? O--k-t-rih-ura---e----r---u-ej? O_ k______ u___ j_ o____ m_____ O- k-t-r-h u-a- j- o-p-t m-z-j- ------------------------------- Ob katerih urah je odprt muzej? 0

Keskity paremmin = opi paremmin

Kun opimme, meidän pitää keskittyä. Kaiken huomiomme pitää kohdistua yhteen asiaan. Keskittymiskyky ei ole luontaista. Ensin pitää oppia keskittymään. Sitä tehdään tavallisesti esikoulussa tai koulussa. Kuusivuotiaana lapset kykenevät keskittymään noin 15 minuutin ajan. 14-vuotiaat teini-ikäiset voivat keskittyä ja työskennellä kaksi kertaa niin pitkään. Aikuisten keskittymisjakso kestää noin 45 minuuttia. Tietyn ajan kuluttua keskittyminen herpaantuu. Sen jälkeen opiskelijat menettävät mielenkiintonsa aineistoon. He voivat myös väsyä tai rasittua. Sen seurauksena opiskelu tulee vaikeammaksi. Muisti ei kykene säilyttämään aineistoa yhtä hyvin. Henkilö kykenee kuitenkin parantamaan keskittymistään! On hyvin tärkeää, että on nukkunut tarpeeksi ennen opiskelua. Väsynyt ihminen kykenee keskittymään vain lyhyen ajan. Aivomme tekevät enemmän virheitä, kun olemme väsyneitä. Tunteemme vaikuttavat myös keskittymiseemme. Henkilön, joka haluaa oppia tehokkaasti, pitäisi olla neutraalissa mielentilassa. Liian monet myönteiset tai kielteiset tunteet estävät opiskelun onnistumista. Tietenkään ihminen ei voi aina hallita tunteitaan. Mutta voit yrittää jättää ne huomiotta, kun opiskelet. Henkilön, joka haluaa keskittyä, pitää olla motivoitunut. Meillä täytyy opiskellessamme aina olla mielessä tavoite. Vain silloin aivomme ovat valmiit keskittymään. Hiljainen ympäristö on myös tärkeä hyvälle keskittymiselle. Ja myöskin: Sinun pitäisi juoda opiskellessasi paljon vettä; se pitää sinut hereillä. Henkilö, joka pitää kaiken tämän mielessään, kykenee varmasti keskittymään kauemmin!