Lauseita

fi Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2   »   zh 问题–过去时2

86 [kahdeksankymmentäkuusi]

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

86[八十六]

86 [Bāshíliù]

问题–过去时2

[wèntí – guòqù shí 2]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kiina (yksinkertaistettu) Toista Lisää
Mitä solmiota sinä olet pitänyt ylläsi? 你 -过--- 哪- -- ? 你 带__ 是 哪_ 领_ ? 你 带-的 是 哪- 领- ? --------------- 你 带过的 是 哪条 领带 ? 0
nǐ -àigu- de s-ì nǎ --áo-l--gdà-? n_ d_____ d_ s__ n_ t___ l_______ n- d-i-u- d- s-ì n- t-á- l-n-d-i- --------------------------------- nǐ dàiguò de shì nǎ tiáo lǐngdài?
Minkä auton sinä olet ostanut? 你--的-是-哪辆 车-? 你 买_ 是 哪_ 车 ? 你 买- 是 哪- 车 ? ------------- 你 买的 是 哪辆 车 ? 0
Nǐ --i d- s-ì n- --àn- c-ē? N_ m__ d_ s__ n_ l____ c___ N- m-i d- s-ì n- l-à-g c-ē- --------------------------- Nǐ mǎi de shì nǎ liàng chē?
Minkä lehden sinä olet tilannut? 你--过 ------? 你 订_ 哪_ 报_ ? 你 订- 哪- 报- ? ------------ 你 订过 哪份 报纸 ? 0
Nǐ-----g-ò nǎ-f-- b-o-hǐ? N_ d______ n_ f__ b______ N- d-n-g-ò n- f-n b-o-h-? ------------------------- Nǐ dìngguò nǎ fèn bàozhǐ?
Kenet te olette nähneet? 您-看-----? 您 看_ 谁_ ? 您 看- 谁- ? --------- 您 看见 谁了 ? 0
Nín--à-j--n -h--l-? N__ k______ s______ N-n k-n-i-n s-u-l-? ------------------- Nín kànjiàn shuíle?
Kenet te olette tavanneet? 您-- 谁---面 --? 您 和 谁 见__ 了 ? 您 和 谁 见-面 了 ? ------------- 您 和 谁 见过面 了 ? 0
Ní------hu- --àn--- m-à--e? N__ h_ s___ j______ m______ N-n h- s-u- j-à-g-ò m-à-l-? --------------------------- Nín hé shuí jiànguò miànle?
Kenet te olette tunnistaneet? 您 认出 - 了 ? 您 认_ 谁 了 ? 您 认- 谁 了 ? ---------- 您 认出 谁 了 ? 0
Ní--r---chū-sh-í--? N__ r__ c__ s______ N-n r-n c-ū s-u-l-? ------------------- Nín rèn chū shuíle?
Milloin te olette nousseet ylös? 您 什--时- 起-- ? 您 什_ 时_ 起__ ? 您 什- 时- 起-的 ? ------------- 您 什么 时候 起床的 ? 0
Ní--shé-me-sh-h-u qǐc--á-- de? N__ s_____ s_____ q_______ d__ N-n s-é-m- s-í-ò- q-c-u-n- d-? ------------------------------ Nín shénme shíhòu qǐchuáng de?
Milloin te olette aloittaneet? 您 -么 时--开-- ? 您 什_ 时_ 开__ ? 您 什- 时- 开-的 ? ------------- 您 什么 时候 开始的 ? 0
N-n --é-m- sh-h-u ----h- de? N__ s_____ s_____ k_____ d__ N-n s-é-m- s-í-ò- k-i-h- d-? ---------------------------- Nín shénme shíhòu kāishǐ de?
Milloin te olette lopettaneet? 您 什么 -候--止- ? 您 什_ 时_ 停__ ? 您 什- 时- 停-的 ? ------------- 您 什么 时候 停止的 ? 0
N-n-shén-e---í------n--h- d-? N__ s_____ s_____ t______ d__ N-n s-é-m- s-í-ò- t-n-z-ǐ d-? ----------------------------- Nín shénme shíhòu tíngzhǐ de?
Miksi te olette heränneet? 您 为---- 了 ? 您 为__ 醒 了 ? 您 为-么 醒 了 ? ----------- 您 为什么 醒 了 ? 0
N-- wèish-me-xǐngl-? N__ w_______ x______ N-n w-i-h-m- x-n-l-? -------------------- Nín wèishéme xǐngle?
Miksi te olette ryhtyneet opettajaksi? 您--什么 当- 教师-? 您 为__ 当_ 教_ ? 您 为-么 当- 教- ? ------------- 您 为什么 当了 教师 ? 0
N-n wèi-h-me---n-le-ji-oshī? N__ w_______ d_____ j_______ N-n w-i-h-m- d-n-l- j-à-s-ī- ---------------------------- Nín wèishéme dāngle jiàoshī?
Miksi te otitte taksin? 您 为-么-坐了-出-车 ? 您 为__ 坐_ 出__ ? 您 为-么 坐- 出-车 ? -------------- 您 为什么 坐了 出租车 ? 0
Ní-----s-ém----ò-- ---z---h-? N__ w_______ z____ c____ c___ N-n w-i-h-m- z-ò-e c-ū-ū c-ē- ----------------------------- Nín wèishéme zuòle chūzū chē?
Mistä te olette tulleet? 您 -哪里 ---? 您 从__ 来_ ? 您 从-里 来- ? ---------- 您 从哪里 来的 ? 0
N-- -ón- --l- -á--de? N__ c___ n___ l__ d__ N-n c-n- n-l- l-i d-? --------------------- Nín cóng nǎlǐ lái de?
Minne te olette menneet? 您------ ? 您 去__ 了 ? 您 去-里 了 ? --------- 您 去哪里 了 ? 0
N-------ǎlǐ--e? N__ q_ n___ l__ N-n q- n-l- l-? --------------- Nín qù nǎlǐ le?
Missä te olette olleet? 您 -- 哪儿 ? 您 去_ 哪_ ? 您 去- 哪- ? --------- 您 去了 哪儿 ? 0
N-n q--- -ǎ--r? N__ q___ n_____ N-n q-l- n-'-r- --------------- Nín qùle nǎ'er?
Ketä sinä olet auttanut? 你--- 了 ? 你 帮_ 了 ? 你 帮- 了 ? -------- 你 帮谁 了 ? 0
N--bāng --u--e? N_ b___ s______ N- b-n- s-u-l-? --------------- Nǐ bāng shuíle?
Kenelle sinä olet kirjoittanut? 你--谁-写信---? 你 给_ 写_ 了 ? 你 给- 写- 了 ? ----------- 你 给谁 写信 了 ? 0
Nǐ-g-i-sh-- -i- -ìn--? N_ g__ s___ x__ x_____ N- g-i s-u- x-ě x-n-e- ---------------------- Nǐ gěi shuí xiě xìnle?
Kenelle sinä olet vastannut? 你----谁 了 ? 你 回_ 谁 了 ? 你 回- 谁 了 ? ---------- 你 回答 谁 了 ? 0
Nǐ ---d--s-u---? N_ h____ s______ N- h-í-á s-u-l-? ---------------- Nǐ huídá shuíle?

Kaksikielisyys parantaa kuuloa

Ihmiset, jotka puhuvat kahta kieltä, kuulevat paremmin. He kykenevät erottelemaan erilaisia ääniä tarkemmin. Amerikkalainen tutkimus tuli tähän tulokseen. Tutkijat testasivat useita teini-ikäisiä. Osa koehenkilöistä oli kasvanut kaksikieliseksi. Nämä teini-ikäiset puhuivat englantia ja espanjaa. Toinen puoli koehenkilöistä puhui vain englantia. Nuorten piti kuunnella tiettyä tavua. Se oli tavu ”da”. Se ei kuulunut kumpaankaan kieleen. Tavua soitettiin koehenkilöille korvakuulokkeiden kautta. Samaan aikaan heidän aivotoimintaansa mitattiin elektrodeilla. Kokeen jälkeen teini-ikäisten piti kuunnella uudelleen tavua. Tällä kertaa he kuulivat myös useita häiritseviä ääniä. Useat äänet puhuivat merkityksettömiä lauseita. Kaksikieliset yksilöt reagoivat hyvin voimakkaasti tavuun. Heidän aivonsa näyttivät olevan hyvin aktiiviset. He kykenivät tunnistamaan tavun täsmälleen sekä häiritsevien äänien aikana että ilman niitä. Yhtä kieltä puhuvat yksilöt eivät onnistuneet siinä. Heidän kuulonsa ei ollut yhtä hyvä kuin kaksikielisten koehenkilöiden. Kokeen tulos yllätti tutkijat. Siihen saakka oli tiedetty ainoastaan, että muusikoilla on erityisen hyvä kuulo. Mutta näyttää siltä, että kaksikielisyys myös harjoittaa kuuloa. Kaksikieliset ihmiset joutuvat koko ajan tekemisiin erilaisten äänten kanssa. Siksi heidän aivonsa täytyy kehittää uusia kykyjä. Aivot oppivat erottamaan erilaisia kielellisiä ärsykkeitä. Tutkijat testaavat nyt, miten kielitaito vaikuttaa aivoihin. Ehkä kuulo paranee myös silloin, kun ihminen oppii kieliä vanhemmalla iällä…