Lauseita

fi Tutustua   »   uz Bilish uchun

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [uch]

Bilish uchun

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi uzbekki Toista Lisää
Hei! S-lo-! S_____ S-l-m- ------ Salom! 0
Hyvää päivää! Xayr-- kun! X_____ k___ X-y-l- k-n- ----------- Xayrli kun! 0
Mitä kuuluu? Qal--siz? Q________ Q-l-y-i-? --------- Qalaysiz? 0
Tuletteko te Euroopasta? S-z-Y----p--an--s--? S__ Y_______________ S-z Y-v-o-a-a-m-s-z- -------------------- Siz Yevropadanmisiz? 0
Tuletteko te Amerikasta? S---Am---kada---s-z? S__ A_______________ S-z A-e-i-a-a-m-s-z- -------------------- Siz Amerikadanmisiz? 0
Tuletteko Aasiasta? Siz --i----nm-si-? S__ O_____________ S-z O-i-o-a-m-s-z- ------------------ Siz Osiyodanmisiz? 0
Missä hotellissa te asutte? S-- qa--i--eh-o-x-nad- t-ra-iz? S__ q____ m___________ t_______ S-z q-y-i m-h-o-x-n-d- t-r-s-z- ------------------------------- Siz qaysi mehmonxonada turasiz? 0
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? Q-n-ha----b--i-sh- yer---i-? Q________ b___ s__ y________ Q-n-h-d-n b-r- s-u y-r-a-i-? ---------------------------- Qanchadan beri shu yerdasiz? 0
Kuinka kauaksi te jäätte? Qa--ha-v-q- q-l-si-? Q_____ v___ q_______ Q-n-h- v-q- q-l-s-z- -------------------- Qancha vaqt qolasiz? 0
Viihdyttekö täällä? B--y-- s-zga------m-? B_ y__ s____ y_______ B- y-r s-z-a y-q-i-i- --------------------- Bu yer sizga yoqdimi? 0
Oletteko te lomalla täällä? S-- -a----a-is-z? S__ t____________ S-z t-t-l-a-i-i-? ----------------- Siz tatildamisiz? 0
Tulkaa käymään joskus! Qa-ho-----me-g- t-s-rif--uy-rin-! Q________ m____ t______ b________ Q-c-o-d-r m-n-a t-s-r-f b-y-r-n-! --------------------------------- Qachondir menga tashrif buyuring! 0
Tässä on osoitteeni. Mana m-nin--ma-z-l-m. M___ m_____ m________ M-n- m-n-n- m-n-i-i-. --------------------- Mana mening manzilim. 0
Nähdäänkö huomenna?? E----- kori-hgun---? E_____ k____________ E-t-g- k-r-s-g-n-h-? -------------------- Ertaga korishguncha? 0
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. Ke---r-siz, ------rim-b--. K__________ r________ b___ K-c-i-a-i-, r-j-l-r-m b-r- -------------------------- Kechirasiz, rejalarim bor. 0
Moikka! X-yr! X____ X-y-! ----- Xayr! 0
Näkemiin! Xayr! X____ X-y-! ----- Xayr! 0
Näkemiin! Kor-shguncha! K____________ K-r-s-g-n-h-! ------------- Korishguncha! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 uzbekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…