Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   uz otgan 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [sakson bir]

otgan 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi uzbekki Toista Lisää
kirjoittaa y---sh y_____ y-z-s- ------ yozish 0
Hän kirjoitti kirjeen. U xat-yo---. U x__ y_____ U x-t y-z-i- ------------ U xat yozdi. 0
Ja hän kirjoitti kortin. Va-u -art--y-zd-. V_ u k____ y_____ V- u k-r-a y-z-i- ----------------- Va u karta yozdi. 0
lukea oq--g o____ o-i-g ----- oqing 0
Hän luki lehteä. U---rn-- -q---. U j_____ o_____ U j-r-a- o-i-i- --------------- U jurnal oqidi. 0
Ja hän luki kirjan. Va---ki--b o-idi. V_ u k____ o_____ V- u k-t-b o-i-i- ----------------- Va u kitob oqidi. 0
ottaa o---h o____ o-i-h ----- olish 0
Hän otti tupakan. U siga-------i. U s______ o____ U s-g-r-t o-d-. --------------- U sigaret oldi. 0
Hän otti palan suklaata. U--ir-parcha s-o-o--d-o-di. U b__ p_____ s_______ o____ U b-r p-r-h- s-o-o-a- o-d-. --------------------------- U bir parcha shokolad oldi. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. U x-y-----q-l----l--in --s--i- ---. U x______ q_____ l____ u s____ e___ U x-y-n-t q-l-i- l-k-n u s-d-q e-i- ----------------------------------- U xiyonat qildi, lekin u sodiq edi. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. U -angas- -di- lek-n u -an- e--. U d______ e___ l____ u b___ e___ U d-n-a-a e-i- l-k-n u b-n- e-i- -------------------------------- U dangasa edi, lekin u band edi. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. U ----a--- -d-----ki- ----y -d-. U k_______ e___ l____ u b__ e___ U k-m-a-a- e-i- l-k-n u b-y e-i- -------------------------------- U kambagal edi, lekin u boy edi. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Un-ng qa--l--ida---o--qa-pu---y-q-e-i. U____ q__________ b_____ p___ y__ e___ U-i-g q-r-l-r-d-n b-s-q- p-l- y-q e-i- -------------------------------------- Uning qarzlaridan boshqa puli yoq edi. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. U om-dl- -m-- --i, ---nc--ki-om----- edi. U o_____ e___ e___ s________ o______ e___ U o-a-l- e-a- e-i- s-u-c-a-i o-a-s-z e-i- ----------------------------------------- U omadli emas edi, shunchaki omadsiz edi. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. U-muv----q-----a----s-a--l----, --k-n-----ffaqi-a-siz-boldi. U m_____________ e_____ o______ l____ m______________ b_____ U m-v-f-a-i-a-g- e-i-h- o-m-d-, l-k-n m-v-f-a-i-a-s-z b-l-i- ------------------------------------------------------------ U muvaffaqiyatga erisha olmadi, lekin muvaffaqiyatsiz boldi. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. U -a-nu---m--, --l-- nor-z- edi. U m_____ e____ b____ n_____ e___ U m-m-u- e-a-, b-l-i n-r-z- e-i- -------------------------------- U mamnun emas, balki norozi edi. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. U-b-x-l- e--- --i, - ba--s-- e-i. U b_____ e___ e___ u b______ e___ U b-x-l- e-a- e-i- u b-x-s-z e-i- --------------------------------- U baxtli emas edi, u baxtsiz edi. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. U-yo--a-d-, --qm-s-i. U y________ y________ U y-q-a-d-, y-q-a-d-. --------------------- U yoqmasdi, yoqmasdi. 0

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…