Lauseita

fi Small Talk 1   »   tr Small Talk 1 (Kısa sohbet 1)

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [yirmi]

Small Talk 1 (Kısa sohbet 1)

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi turkki Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! R---tınıza b-k--! R_________ b_____ R-h-t-n-z- b-k-n- ----------------- Rahatınıza bakın! 0
Olkaa kuin kotonanne. K-nd--i-- --in-zd- g-bi his-ed--! K________ e_______ g___ h________ K-n-i-i-i e-i-i-d- g-b- h-s-e-i-! --------------------------------- Kendinizi evinizde gibi hissedin! 0
Mitä te haluaisitte juoda? N- iç----i--er-ini-? N_ i____ i__________ N- i-m-k i-t-r-i-i-? -------------------- Ne içmek istersiniz? 0
Pidättekö musiikista? Mü--k sev-r--i-iniz? M____ s____ m_______ M-z-k s-v-r m-s-n-z- -------------------- Müzik sever misiniz? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. K-a------z-- s-ve-im. K_____ m____ s_______ K-a-i- m-z-k s-v-r-m- --------------------- Klasik müzik severim. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. CD’-eri- -ur--a. C_______ b______ C-’-e-i- b-r-d-. ---------------- CD’lerim burada. 0
Soitatteko te jotain soitinta? B-- ---i------- --lı-or---s---z? B__ M____ a____ ç______ m_______ B-r M-z-k a-e-i ç-l-y-r m-s-n-z- -------------------------------- Bir Müzik aleti çalıyor musunuz? 0
Tässä on minun kitarani. Gi----- bu-ad-. G______ b______ G-t-r-m b-r-d-. --------------- Gitarım burada. 0
Laulatteko te mielellänne? Ş--kı söyle--yi -eve--m-s----? Ş____ s________ s____ m_______ Ş-r-ı s-y-e-e-i s-v-r m-s-n-z- ------------------------------ Şarkı söylemeyi sever misiniz? 0
Onko teillä lapsia? Çocuk-ar--ı- var --? Ç___________ v__ m__ Ç-c-k-a-ı-ı- v-r m-? -------------------- Çocuklarınız var mı? 0
Onko teillä koira? K-p--iniz-v---m-? K________ v__ m__ K-p-ğ-n-z v-r m-? ----------------- Köpeğiniz var mı? 0
Onko teillä kissa? Ked-ni--v-r --? K______ v__ m__ K-d-n-z v-r m-? --------------- Kediniz var mı? 0
Tässä ovat kirjani. K-t-p------b--a--. K_________ b______ K-t-p-a-ı- b-r-d-. ------------------ Kitaplarım burada. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Şu--ır-l-- -u--ita-- o-u-----. Ş_ s______ b_ k_____ o________ Ş- s-r-l-r b- k-t-b- o-u-o-u-. ------------------------------ Şu sıralar bu kitabı okuyorum. 0
Mitä te luette mielellänne? Ne-o--m-yı se-i-o----uz? N_ o______ s____________ N- o-u-a-ı s-v-y-r-u-u-? ------------------------ Ne okumayı seviyorsunuz? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? K-n-er--gi---y- seve--m-s-niz? K______ g______ s____ m_______ K-n-e-e g-t-e-i s-v-r m-s-n-z- ------------------------------ Konsere gitmeyi sever misiniz? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Tiy-t-----gi--e-- --v-r----i---? T________ g______ s____ m_______ T-y-t-o-a g-t-e-i s-v-r m-s-n-z- -------------------------------- Tiyatroya gitmeyi sever misiniz? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? O-e---a ----e-i se----misini-? O______ g______ s____ m_______ O-e-a-a g-t-e-i s-v-r m-s-n-z- ------------------------------ Operaya gitmeyi sever misiniz? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + turkki (1-100) MP3 turkki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!