Lauseita

fi Diskossa   »   fr A la discothèque

46 [neljäkymmentäkuusi]

Diskossa

Diskossa

46 [quarante-six]

A la discothèque

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ranska Toista Lisää
Onko tämä paikka vapaa? Est-ce q-e-ce--e place--st-l-b-e ? E_____ q__ c____ p____ e__ l____ ? E-t-c- q-e c-t-e p-a-e e-t l-b-e ? ---------------------------------- Est-ce que cette place est libre ? 0
Voinko istua teidän seuraanne? P--s-----’a--eo-r-à----é-d- vous ? P______ m________ à c___ d_ v___ ? P-i---e m-a-s-o-r à c-t- d- v-u- ? ---------------------------------- Puis-je m’asseoir à côté de vous ? 0
Mielelläni. Je--o-- e- -ri-. J_ v___ e_ p____ J- v-u- e- p-i-. ---------------- Je vous en prie. 0
Mitä pidätte musiikista? C-mm-n- t-----z--o-s--a ---iq---? C______ t___________ l_ m______ ? C-m-e-t t-o-v-z-v-u- l- m-s-q-e ? --------------------------------- Comment trouvez-vous la musique ? 0
Vähän liian kovaa. U- --u--r-- ----e. U_ p__ t___ f_____ U- p-u t-o- f-r-e- ------------------ Un peu trop forte. 0
Mutta bändi soittaa ihan hyvin. M--- le -r-u-e -o-- --è--bi-n. M___ l_ g_____ j___ t___ b____ M-i- l- g-o-p- j-u- t-è- b-e-. ------------------------------ Mais le groupe joue très bien. 0
Oletteko usein täällä? Ven-z-v-us-----e-- i-i ? V_________ s______ i__ ? V-n-z-v-u- s-u-e-t i-i ? ------------------------ Venez-vous souvent ici ? 0
En, tämä on ensimmäinen kerta. N--- -’est la ---m-è-e fo-s. N___ c____ l_ p_______ f____ N-n- c-e-t l- p-e-i-r- f-i-. ---------------------------- Non, c’est la première fois. 0
En ole ollut täällä ikinä. J- -’- ---i-----o-e --m-is-----e. J_ n__ é____ e_____ j_____ v_____ J- n-y é-a-s e-c-r- j-m-i- v-n-e- --------------------------------- Je n’y étais encore jamais venue. 0
Tanssitteko? Voule--v-us d---er-? V__________ d_____ ? V-u-e---o-s d-n-e- ? -------------------- Voulez-vous danser ? 0
Ehkä myöhemmin. Plus-t-r-- peut--tre. P___ t____ p_________ P-u- t-r-, p-u---t-e- --------------------- Plus tard, peut-être. 0
En osaa tanssia niin hyvin. J--ne ---s p-- -rè- bi-n--a-s-r. J_ n_ s___ p__ t___ b___ d______ J- n- s-i- p-s t-è- b-e- d-n-e-. -------------------------------- Je ne sais pas très bien danser. 0
Se on ihan helppoa. C-e-t-très sim---. C____ t___ s______ C-e-t t-è- s-m-l-. ------------------ C’est très simple. 0
Näytän teille. J-----s-m----er--. J_ v___ m_________ J- v-u- m-n-r-r-i- ------------------ Je vous montrerai. 0
Ei, mieluummin joskus toiste. Non,----tôt--ne a-t-- f-i-. N___ p_____ u__ a____ f____ N-n- p-u-ô- u-e a-t-e f-i-. --------------------------- Non, plutôt une autre fois. 0
Odotatteko jotakuta? Es--ce q-- -o-------n-e- -u--q-’---? E_____ q__ v___ a_______ q________ ? E-t-c- q-e v-u- a-t-n-e- q-e-q-’-n ? ------------------------------------ Est-ce que vous attendez quelqu’un ? 0
Kyllä, poikaystävääni. Oui----n-am-. O___ m__ a___ O-i- m-n a-i- ------------- Oui, mon ami. 0
Tuolta hän tuleekin! Il------e-juste der-ièr- n-us ! I_ a_____ j____ d_______ n___ ! I- a-r-v- j-s-e d-r-i-r- n-u- ! ------------------------------- Il arrive juste derrière nous ! 0

Perintötekijät vaikuttavat kieleen

Puhumamme kieli riippuu syntyperästämme. Mutta perintötekijätkin ovat vastuussa kielestämme. Skotlantilaiset tutkijat ovat tulleet tähän johtopäätökseen. He tutkivat englannin ja kiinan välisiä eroja. Samalla he löysivät, että perintötekijöilläkin on oma rooli. Perintötekijät nimittäin vaikuttavat aivojemme kehitykseen. Toisin sanoen ne muovaavat aivojemme rakenteita. Sen perusteella määräytyy kykymme oppia kieliä. Kahden perintötekijän geenimuunnokset ovat siinä määrääviä. Jos jotakin tiettyä geenimuunnosta on vähän, kehittyy toonikieliä. Toonikieliä puhuvat siis ihmiset, joilla ei ole näitä geenimuunnoksia. Toonikielissä sanojen merkitys perustuu äänteiden sävelkorkoon. Esimerkiksi kiina luetaan toonikieliin. Jos tämä geenimuunnos on hallitseva, syntyy kuitenkin muita kieliä. Englanti ei ole toonikieli. Tämän geenin muunnokset eivät jakaudu tasaisesti. Se tarkoittaa, että ne esiintyvät vaihtelevasti maailmassa. Kielet pysyvät elossa vain, jos ne siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Se on mahdollista, jos lapset kykenevät matkimaan vanhempiensa kieltä. Eli heidän pitää kyetä oppimaan kieli hyvin. Vain siinä tapauksessa se siirtyy sukupolvelta toiselle. Vanhempi geenimuunnos on se, joka edistää toonikieliä. Siksi menneisyydessä oli todennäköisesti nykyistä enemmän toonikieliä. Mutta geneettisten osatekijöiden merkitystä ei pitäisi liioitella. Ne voivat vain auttaa kielten kehityksen selittämisessä. Ei ole olemassa yhtä perintötekijää englannin tai kiinan kielelle. Kuka tahansa voi oppia minkä tahansa kielen. Et tarvitse sitä varten geenejä, vaan sen sijaan uteliaisuutta ja itsekuria!