Lauseita

fi Small Talk 1   »   fr Conversation 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [vingt]

Conversation 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ranska Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Me--e-----s --vo-re a-s--! M__________ à v____ a___ ! M-t-e---o-s à v-t-e a-s- ! -------------------------- Mettez-vous à votre aise ! 0
Olkaa kuin kotonanne. Fait-----mme--hez vous-! F_____ c____ c___ v___ ! F-i-e- c-m-e c-e- v-u- ! ------------------------ Faites comme chez vous ! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Que-vou--z--ou- b-i-- ? Q__ v__________ b____ ? Q-e v-u-e---o-s b-i-e ? ----------------------- Que voulez-vous boire ? 0
Pidättekö musiikista? A-m------- l- --siqu- ? A_________ l_ m______ ? A-m-z-v-u- l- m-s-q-e ? ----------------------- Aimez-vous la musique ? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. J-aime -a mus-q---class-q--. J_____ l_ m______ c_________ J-a-m- l- m-s-q-e c-a-s-q-e- ---------------------------- J’aime la musique classique. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. M-s C- so-t-i--. M__ C_ s___ i___ M-s C- s-n- i-i- ---------------- Mes CD sont ici. 0
Soitatteko te jotain soitinta? J-u------s----- in--r--e-- d- m-----e-? J_________ d___ i_________ d_ m______ ? J-u-z-v-u- d-u- i-s-r-m-n- d- m-s-q-e ? --------------------------------------- Jouez-vous d’un instrument de musique ? 0
Tässä on minun kitarani. V-i-- -a-g-ita--. V____ m_ g_______ V-i-i m- g-i-a-e- ----------------- Voici ma guitare. 0
Laulatteko te mielellänne? A-----vou- c-a---- ? A_________ c______ ? A-m-z-v-u- c-a-t-r ? -------------------- Aimez-vous chanter ? 0
Onko teillä lapsia? A-ez-vo-s de- ---an-s-? A________ d__ e______ ? A-e---o-s d-s e-f-n-s ? ----------------------- Avez-vous des enfants ? 0
Onko teillä koira? A-e-----s ---c---n-? A________ u_ c____ ? A-e---o-s u- c-i-n ? -------------------- Avez-vous un chien ? 0
Onko teillä kissa? Av-z-v--s -n ch---? A________ u_ c___ ? A-e---o-s u- c-a- ? ------------------- Avez-vous un chat ? 0
Tässä ovat kirjani. V---i me--livr-s. V____ m__ l______ V-i-i m-s l-v-e-. ----------------- Voici mes livres. 0
Luen juuri tätä kirjaa. En ce mom--t, -e l---c--l----. E_ c_ m______ j_ l__ c_ l_____ E- c- m-m-n-, j- l-s c- l-v-e- ------------------------------ En ce moment, je lis ce livre. 0
Mitä te luette mielellänne? Qu---t--e-q-e--o------ez --r--? Q________ q__ v___ a____ l___ ? Q-’-s---e q-e v-u- a-m-z l-r- ? ------------------------------- Qu’est-ce que vous aimez lire ? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? A-m------s----er a- --nce-t ? A_________ a____ a_ c______ ? A-m-z-v-u- a-l-r a- c-n-e-t ? ----------------------------- Aimez-vous aller au concert ? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Ai-e--v--- -l--r-au-th-â--e ? A_________ a____ a_ t______ ? A-m-z-v-u- a-l-r a- t-é-t-e ? ----------------------------- Aimez-vous aller au théâtre ? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Ai-e---ous al-------’-pé-- ? A_________ a____ à l______ ? A-m-z-v-u- a-l-r à l-o-é-a ? ---------------------------- Aimez-vous aller à l’opéra ? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + ranska (1-100) MP3 ranska (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!