Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ml കഴിഞ്ഞ 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [എൺപത്തിമൂന്ന്]

83 [enpathimoonnu]

കഴിഞ്ഞ 3

[kazhinja 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi malayalam Toista Lisää
puhua puhelimessa ഒ---ഫോ- --- ച-----ക ഒ_ ഫോ_ കോ_ ചെ___ ഒ-ു ഫ-ൺ ക-ൾ ച-യ-യ-ക ------------------- ഒരു ഫോൺ കോൾ ചെയ്യുക 0
oru -----ol ----yu-a o__ f__ k__ c_______ o-u f-n k-l c-e-y-k- -------------------- oru fon kol cheyyuka
Minä olen puhunut puhelimessa. ഞാൻ---ു ഫ-ൺ --ൾ -െ-്തു. ഞാ_ ഒ_ ഫോ_ കോ_ ചെ___ ഞ-ൻ ഒ-ു ഫ-ൺ ക-ൾ ച-യ-ത-. ----------------------- ഞാൻ ഒരു ഫോൺ കോൾ ചെയ്തു. 0
n-a-n oru--on---- -heyt-u. n____ o__ f__ k__ c_______ n-a-n o-u f-n k-l c-e-t-u- -------------------------- njaan oru fon kol cheythu.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. ഞാൻ--ു-ു------വ------ി- -യ-രു-്-ു. ഞാ_ മു___ സ___ ഫോ__ ആ_____ ഞ-ൻ മ-ഴ-വ- സ-യ-ു- ഫ-ണ-ൽ ആ-ി-ു-്-ു- ---------------------------------- ഞാൻ മുഴുവൻ സമയവും ഫോണിൽ ആയിരുന്നു. 0
nja-- muzh-van s--a-a--- f-nil-a---r----. n____ m_______ s________ f____ a_________ n-a-n m-z-u-a- s-m-y-v-m f-n-l a-y-r-n-u- ----------------------------------------- njaan muzhuvan samayavum fonil aayirunnu.
kysyä ചോദ---ക-ക ചോ____ ച-ദ-ക-ക-ക --------- ചോദിക്കുക 0
ch-dikk-ka c_________ c-o-i-k-k- ---------- chodikkuka
Minä olen kysynyt. ഞ-ൻ ച--ദിച--ു. ഞാ_ ചോ____ ഞ-ൻ ച-ാ-ി-്-ു- -------------- ഞാൻ ചോദിച്ചു. 0
nja----h-a-dichu. n____ c__________ n-a-n c-e-a-i-h-. ----------------- njaan cheaadichu.
Minä olen aina kysynyt. ഞ-ൻ ----ോഴ-ം ച-ദ-ച്ചു. ഞാ_ എ___ ചോ____ ഞ-ൻ എ-്-ോ-ു- ച-ദ-ച-ച-. ---------------------- ഞാൻ എപ്പോഴും ചോദിച്ചു. 0
n--an-a----h-m chod--h-. n____ a_______ c________ n-a-n a-p-z-u- c-o-i-h-. ------------------------ njaan appozhum chodichu.
kertoa പ--ൂ പ__ പ-യ- ---- പറയൂ 0
par-y-o p______ p-r-y-o ------- parayoo
Minä olen kertonut. ഞ-ൻ പ---ഞ-. ഞാ_ പ____ ഞ-ൻ പ-ഞ-ഞ-. ----------- ഞാൻ പറഞ്ഞു. 0
nj----pa-an--. n____ p_______ n-a-n p-r-n-u- -------------- njaan paranju.
Minä olen kertonut koko tarinan. ഞ-- ---മുഴ--ൻ--റഞ്--. ഞാ_ ക_ മു___ പ____ ഞ-ൻ ക- മ-ഴ-വ- പ-ഞ-ഞ-. --------------------- ഞാൻ കഥ മുഴുവൻ പറഞ്ഞു. 0
n-a-n ka----m-z-uva- par----. n____ k____ m_______ p_______ n-a-n k-t-a m-z-u-a- p-r-n-u- ----------------------------- njaan katha muzhuvan paranju.
oppia പ-ിക--ാൻ പ____ പ-ി-്-ാ- -------- പഠിക്കാൻ 0
pad-k-an p_______ p-d-k-a- -------- padikkan
Minä olen oppinut. ഞ-ന---ഠി-്ച-. ഞാ_ പ____ ഞ-ന- പ-ി-്-ു- ------------- ഞാന് പഠിച്ചു. 0
n--nu ------u. n____ p_______ n-a-u p-d-c-u- -------------- njanu padichu.
Minä olen oppinut koko illan. വൈ-ു-----ം------ൻ ഞ-ൻ-പഠ-ച്ച-. വൈ____ മു___ ഞാ_ പ____ വ-ക-ന-ന-ര- മ-ഴ-വ- ഞ-ൻ പ-ി-്-ു- ------------------------------ വൈകുന്നേരം മുഴുവൻ ഞാൻ പഠിച്ചു. 0
v-iku--e--m ---hu-an --a-- ---ic-u. v__________ m_______ n____ p_______ v-i-u-n-r-m m-z-u-a- n-a-n p-d-c-u- ----------------------------------- vaikunneram muzhuvan njaan padichu.
työskennellä ജ--ി ജോ_ ജ-ല- ---- ജോലി 0
joli j___ j-l- ---- joli
Minä olen työskennellyt. ഞാൻ ജ--ി --യ്--ട്ട-ണ്ട-. ഞാ_ ജോ_ ചെ_______ ഞ-ൻ ജ-ല- ച-യ-ത-ട-ട-ണ-ട-. ------------------------ ഞാൻ ജോലി ചെയ്തിട്ടുണ്ട്. 0
n---n --l- c---thit--ndu. n____ j___ c_____________ n-a-n j-l- c-e-t-i-t-n-u- ------------------------- njaan joli cheythittundu.
Minä olen työskennellyt koko päivän. ഞാൻ ദ-----മ---വ- ജ--ി---യ---. ഞാ_ ദി__ മു___ ജോ_ ചെ___ ഞ-ൻ ദ-വ-ം മ-ഴ-വ- ജ-ല- ച-യ-ത-. ----------------------------- ഞാൻ ദിവസം മുഴുവൻ ജോലി ചെയ്തു. 0
njaan d-v---- -uz-u-an-jol--c-e-th-. n____ d______ m_______ j___ c_______ n-a-n d-v-s-m m-z-u-a- j-l- c-e-t-u- ------------------------------------ njaan divasam muzhuvan joli cheythu.
syödä ഭ-്ഷ-ം ഭ___ ഭ-്-ണ- ------ ഭക്ഷണം 0
bhaksh-n-m b_________ b-a-s-a-a- ---------- bhakshanam
Minä olen syönyt. ഞാൻ ക-ി-്--ട--ുണ--്. ഞാ_ ക________ ഞ-ൻ ക-ി-്-ി-്-ു-്-്- -------------------- ഞാൻ കഴിച്ചിട്ടുണ്ട്. 0
n-aa- ----ich---u---. n____ k______________ n-a-n k-z-i-h-t-u-d-. --------------------- njaan kazhichittundu.
Minä olen syönyt koko ruoan. ഭ--ഷ----്--ം--ഴ---ചു. ഭ______ ക____ ഭ-്-ണ-െ-്-ാ- ക-ി-്-ു- --------------------- ഭക്ഷണമെല്ലാം കഴിച്ചു. 0
bh---hana--l-a- k-zhi---. b______________ k________ b-a-s-a-a-e-l-m k-z-i-h-. ------------------------- bhakshanamellam kazhichu.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 malayalam (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!