Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   gu ભૂતકાળ 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ત્ર્યાસી]

83 [Tryāsī]

ભૂતકાળ 3

[bhūtakāḷa 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi gujarati Toista Lisää
puhua puhelimessa ફો---રો ફો_ ક_ ફ-ન ક-ો ------- ફોન કરો 0
ph--a ka-ō p____ k___ p-ō-a k-r- ---------- phōna karō
Minä olen puhunut puhelimessa. મેં---ન કર-ય-. મેં ફો_ ક___ મ-ં ફ-ન ક-્-ો- -------------- મેં ફોન કર્યો. 0
m---p------a--ō. m__ p____ k_____ m-ṁ p-ō-a k-r-ō- ---------------- mēṁ phōna karyō.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. હુ- --- --ય ફોન -ર-હત-. હું આ_ સ__ ફો_ પ_ હ__ હ-ં આ-ો સ-ય ફ-ન પ- હ-ો- ----------------------- હું આખો સમય ફોન પર હતો. 0
Hu--ākhō s-ma-a-p--n--p-ra -atō. H__ ā___ s_____ p____ p___ h____ H-ṁ ā-h- s-m-y- p-ō-a p-r- h-t-. -------------------------------- Huṁ ākhō samaya phōna para hatō.
kysyä પુછ-ું પુ__ પ-છ-ુ- ------ પુછવું 0
Pu-h--uṁ P_______ P-c-a-u- -------- Puchavuṁ
Minä olen kysynyt. મે પુછ--ુ. મે પુ___ મ- પ-છ-ય-. ---------- મે પુછ્યુ. 0
mē -u--y-. m_ p______ m- p-c-y-. ---------- mē puchyu.
Minä olen aina kysynyt. મ---હ--ે-ા પ-છ્યું. મેં હં__ પૂ___ મ-ં હ-મ-શ- પ-છ-ય-ં- ------------------- મેં હંમેશા પૂછ્યું. 0
Mē-----mēś- pūchyu-. M__ h______ p_______ M-ṁ h-m-ē-ā p-c-y-ṁ- -------------------- Mēṁ hammēśā pūchyuṁ.
kertoa જણ--ો જ__ જ-ા-ો ----- જણાવો 0
Ja--vō J_____ J-ṇ-v- ------ Jaṇāvō
Minä olen kertonut. મ-ં-------. મેં ક___ મ-ં ક-્-ુ-. ----------- મેં કહ્યું. 0
m-- ka-y-ṁ. m__ k______ m-ṁ k-h-u-. ----------- mēṁ kahyuṁ.
Minä olen kertonut koko tarinan. મ-- --- વ---ત--કહ-. મેં આ_ વા__ ક__ મ-ં આ-ી વ-ર-ત- ક-ી- ------------------- મેં આખી વાર્તા કહી. 0
Mēṁ--k-ī -ār-----h-. M__ ā___ v____ k____ M-ṁ ā-h- v-r-ā k-h-. -------------------- Mēṁ ākhī vārtā kahī.
oppia શી--ુ શી__ શ-ખ-ુ ----- શીખવુ 0
Śīkhavu Ś______ Ś-k-a-u ------- Śīkhavu
Minä olen oppinut. હ-ં શ--્---છ--. હું શી__ છું_ હ-ં શ-ખ-ય- છ-ં- --------------- હું શીખ્યો છું. 0
huṁ ś---yō c--ṁ. h__ ś_____ c____ h-ṁ ś-k-y- c-u-. ---------------- huṁ śīkhyō chuṁ.
Minä olen oppinut koko illan. મ-- આ-ી--ાંજ------- ક--યો. મેં આ_ સાં_ અ___ ક___ મ-ં આ-ી સ-ં- અ-્-ા- ક-્-ો- -------------------------- મેં આખી સાંજ અભ્યાસ કર્યો. 0
M----khī---n̄ja-a--yās- k-ryō. M__ ā___ s____ a______ k_____ M-ṁ ā-h- s-n-j- a-h-ā-a k-r-ō- ------------------------------ Mēṁ ākhī sān̄ja abhyāsa karyō.
työskennellä ક-મ કા_ ક-મ --- કામ 0
Kāma K___ K-m- ---- Kāma
Minä olen työskennellyt. મ-- કા--કર્ય-- --. મેં કા_ ક__ છે_ મ-ં ક-મ ક-્-ુ- છ-. ------------------ મેં કામ કર્યું છે. 0
m-ṁ-------ar--ṁ--h-. m__ k___ k_____ c___ m-ṁ k-m- k-r-u- c-ē- -------------------- mēṁ kāma karyuṁ chē.
Minä olen työskennellyt koko päivän. હ-- આખો દ----કામ-ક--ં છ-ં. હું આ_ દિ__ કા_ ક_ છું_ હ-ં આ-ો દ-વ- ક-મ ક-ુ- છ-ં- -------------------------- હું આખો દિવસ કામ કરું છું. 0
H---ā--------s--k--a k--uṁ--huṁ. H__ ā___ d_____ k___ k____ c____ H-ṁ ā-h- d-v-s- k-m- k-r-ṁ c-u-. -------------------------------- Huṁ ākhō divasa kāma karuṁ chuṁ.
syödä ભોજન ભો__ ભ-જ- ---- ભોજન 0
B-ō---a B______ B-ō-a-a ------- Bhōjana
Minä olen syönyt. મેં--ાધુ- છ-. મેં ખા_ છે_ મ-ં ખ-ધ-ં છ-. ------------- મેં ખાધું છે. 0
m------dhu-----. m__ k______ c___ m-ṁ k-ā-h-ṁ c-ē- ---------------- mēṁ khādhuṁ chē.
Minä olen syönyt koko ruoan. મ-ં-બ----ોર-- ---ો. મેં બ_ ખો__ ખા__ મ-ં બ-ો ખ-ર-ક ખ-ધ-. ------------------- મેં બધો ખોરાક ખાધો. 0
Mēṁ b-dhō --ō-ā-a -h---ō. M__ b____ k______ k______ M-ṁ b-d-ō k-ō-ā-a k-ā-h-. ------------------------- Mēṁ badhō khōrāka khādhō.

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!