Ы-ык -уу -ок-э-е-.
Ы___ с__ ж__ э____
Ы-ы- с-у ж-к э-е-.
------------------
Ысык суу жок экен. 0 Is-- s-----k-eken.I___ s__ j__ e____I-ı- s-u j-k e-e-.------------------Isık suu jok eken.
Б-- мен ---н --ө кым---.
Б__ м__ ү___ ө__ к______
Б-л м-н ү-ү- ө-ө к-м-а-.
------------------------
Бул мен үчүн өтө кымбат. 0 Bu--me- ü----ö-- kı-bat.B__ m__ ü___ ö__ k______B-l m-n ü-ü- ö-ö k-m-a-.------------------------Bul men üçün ötö kımbat.
Useimmat ihmiset ovat joko optimisteja tai pessimistejä.
Mutta se koskee myös kieliä!
Tutkijat analysoivat toistuvasti kieltemme sanavarastoja.
Tehdessään sitä he saavat usein hämmästyttäviä tuloksia.
Esimerkiksi englannin kielessä on enemmän kielteisiä kuin myönteisiä sanoja.
Kielteisiä tunteita ilmaisevia sanoja on melkein kaksinkertaisesti.
Länsimaisissa yhteiskunnissa sanavarasto vaikuttaa puhujiin.
Ihmiset valittavat siellä varsin usein.
He arvostelevat myös monia asioita.
Siksi he käyttävät kieltä yleisesti kielteisemmässä sävyssä.
Kielteiset sanat ovat mielenkiintoisia toisestakin syystä.
Ne sisältävät enemmän tietoa kuin myönteiset sanat.
Syy tähän voi löytyä evoluutiostamme.
Kaikille elollisille olennoille on aina ollut tärkeää tunnistaa vaarat.
Näiden on ollut pakko reagoida nopeasti vaaroihin.
Sen lisäksi on haluttu varoittaa toisia vaaroista.
Siksi on ollut tärkeää kyetä välittämään tieto hyvin nopeasti.
Pitää sanoa mahdollisimman paljon niin vähin sanoin kuin mahdollista.
Muutoin kielteisestä kielestä ei juuri ole todellista hyötyä.
Se on kenen tahansa helppo kuvitella.
Ihmiset, jotka puhuvat kielteisesti, eivät ole varmaan kovin suosittuja.
Sen lisäksi kielteinen kieli vaikuttaa tunteisiimme.
Myönteisellä kielellä voi toisaalta olla myönteisiä vaikutuksia.
Aina myönteiset ihmiset menestyvät paremmin urallaan.
Meidän pitäisikin käyttää kieltä huolellisemmin.
Valitsemme toki itse käyttämämme sanavaraston.
Luomme todellisuutemme kielemme välityksellä.
Siis: Puhu myönteisesti!