Lauseita

fi Small Talk 1   »   cs Konverzace 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [dvacet]

Konverzace 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! U-ělej-e s- poho--í! U_______ s_ p_______ U-ě-e-t- s- p-h-d-í- -------------------- Udělejte si pohodlí! 0
Olkaa kuin kotonanne. Ciťte -e-jak- ---a! C____ s_ j___ d____ C-ť-e s- j-k- d-m-! ------------------- Ciťte se jako doma! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Co--- --te-k --tí? C_ s_ d___ k p____ C- s- d-t- k p-t-? ------------------ Co si dáte k pití? 0
Pidättekö musiikista? M-te -ád------a-h-d--? M___ r__ / r___ h_____ M-t- r-d / r-d- h-d-u- ---------------------- Máte rád / ráda hudbu? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Mám -ád-kla--c----h-dbu. M__ r__ k________ h_____ M-m r-d k-a-i-k-u h-d-u- ------------------------ Mám rád klasickou hudbu. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Tady jsou má cédéč--. T___ j___ m_ c_______ T-d- j-o- m- c-d-č-a- --------------------- Tady jsou má cédéčka. 0
Soitatteko te jotain soitinta? H-aje---n- n--aký-hu--bn--nás--oj? H______ n_ n_____ h______ n_______ H-a-e-e n- n-j-k- h-d-b-í n-s-r-j- ---------------------------------- Hrajete na nějaký hudební nástroj? 0
Tässä on minun kitarani. T------o-e -----a. T_ j_ m___ k______ T- j- m-j- k-t-r-. ------------------ To je moje kytara. 0
Laulatteko te mielellänne? Zp--á-e---d---rád-? Z______ r__ / r____ Z-í-á-e r-d / r-d-? ------------------- Zpíváte rád / ráda? 0
Onko teillä lapsia? M------ti? M___ d____ M-t- d-t-? ---------- Máte děti? 0
Onko teillä koira? Má-e--s-? M___ p___ M-t- p-a- --------- Máte psa? 0
Onko teillä kissa? Máte -oč--? M___ k_____ M-t- k-č-u- ----------- Máte kočku? 0
Tässä ovat kirjani. T--- -s----- --i--. T___ j___ m_ k_____ T-t- j-o- m- k-i-y- ------------------- Toto jsou mé knihy. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Mám r-z-č-eno---u-- k--hu. M__ r_________ t___ k_____ M-m r-z-č-e-o- t-t- k-i-u- -------------------------- Mám rozečtenou tuto knihu. 0
Mitä te luette mielellänne? Co-r---- ---a ---te? C_ r__ / r___ č_____ C- r-d / r-d- č-e-e- -------------------- Co rád / ráda čtete? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? C--d--e r-d / ---a--a-k----rt-? C______ r__ / r___ n_ k________ C-o-í-e r-d / r-d- n- k-n-e-t-? ------------------------------- Chodíte rád / ráda na koncerty? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? C-odí-- r---/ -áda-do di-ad--? C______ r__ / r___ d_ d_______ C-o-í-e r-d / r-d- d- d-v-d-a- ------------------------------ Chodíte rád / ráda do divadla? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? C--d-t- rá--- --da--- ope--? C______ r__ / r___ d_ o_____ C-o-í-e r-d / r-d- d- o-e-y- ---------------------------- Chodíte rád / ráda do opery? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tsekki (1-100) MP3 tsekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!