Lauseita

fi Kysyä 1   »   mk Поставување прашања 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [шеесет и два]

62 [shyeyesyet i dva]

Поставување прашања 1

Postavoovaњye prashaњa 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi makedonia Toista Lisää
opiskella у-и у__ у-и --- учи 0
oochi o____ o-c-i ----- oochi
Opiskelevatko oppilaat paljon? Уч-- л------ицит---ног-? У___ л_ у________ м_____ У-а- л- у-е-и-и-е м-о-у- ------------------------ Учат ли учениците многу? 0
O--hat -- -o-h--ni--i-ye m--gu--? O_____ l_ o_____________ m_______ O-c-a- l- o-c-y-n-t-i-y- m-o-u-o- --------------------------------- Oochat li oochyenitzitye mnoguoo?
Eivät, he opiskelevat vähän. Н----ие--ч---м-л--. Н__ т__ у___ м_____ Н-, т-е у-а- м-л-у- ------------------- Не, тие учат малку. 0
N--,-t-y--o---a--m----o. N___ t___ o_____ m______ N-e- t-y- o-c-a- m-l-o-. ------------------------ Nye, tiye oochat malkoo.
kysyä пра---а п______ п-а-у-а ------- прашува 0
p--s--ova p________ p-a-h-o-a --------- prashoova
Kysyttekö te usein opettajalta? Го-пр--ува-- л- --сто -----вн-кот? Г_ п________ л_ ч____ н___________ Г- п-а-у-а-е л- ч-с-о н-с-а-н-к-т- ---------------------------------- Го прашувате ли често наставникот? 0
Gu- p-------at-- l--------- na---v-----? G__ p___________ l_ c______ n___________ G-o p-a-h-o-a-y- l- c-y-s-o n-s-a-n-k-t- ---------------------------------------- Guo prashoovatye li chyesto nastavnikot?
Ei, en kysy opettajalta usein. Не,-ј-с--е г-----шу-ам -е--о. Н__ ј__ н_ г_ п_______ ч_____ Н-, ј-с н- г- п-а-у-а- ч-с-о- ----------------------------- Не, јас не го прашувам често. 0
Ny-, јas ----guo-p--s--ov-m ch--s--. N___ ј__ n__ g__ p_________ c_______ N-e- ј-s n-e g-o p-a-h-o-a- c-y-s-o- ------------------------------------ Nye, јas nye guo prashoovam chyesto.
vastata о-г---ра о_______ о-г-в-р- -------- одговара 0
o---o-ara o________ o-g-o-a-a --------- odguovara
Vastatkaa, kiitos. О-г-во-е----о--м. О_________ м_____ О-г-в-р-т- м-л-м- ----------------- Одговорете молам. 0
O-gu------tye-mo--m. O____________ m_____ O-g-o-o-y-t-e m-l-m- -------------------- Odguovoryetye molam.
Minä vastaan. Јас--д-о----м. Ј__ о_________ Ј-с о-г-в-р-м- -------------- Јас одговарам. 0
Јas-o---o---am. Ј__ o__________ Ј-s o-g-o-a-a-. --------------- Јas odguovaram.
työskennellä рабо-и р_____ р-б-т- ------ работи 0
r-bo-i r_____ r-b-t- ------ raboti
Työskenteleekö hän juuri? Р--оти--и---ј се-а? Р_____ л_ т__ с____ Р-б-т- л- т-ј с-г-? ------------------- Работи ли тој сега? 0
Rab-t- l- --- -yegua? R_____ l_ t__ s______ R-b-t- l- t-ј s-e-u-? --------------------- Raboti li toј syegua?
Kyllä, hän työskentelee juuri. Да--тој-р--о-и-сег-. Д__ т__ р_____ с____ Д-, т-ј р-б-т- с-г-. -------------------- Да, тој работи сега. 0
Da, -oј--ab-ti -----a. D__ t__ r_____ s______ D-, t-ј r-b-t- s-e-u-. ---------------------- Da, toј raboti syegua.
tulla д---а д____ д-а-а ----- доаѓа 0
d-aѓa d____ d-a-a ----- doaѓa
Tuletteko te? Ќе-----ете? Ќ_ д_______ Ќ- д-ј-е-е- ----------- Ќе дојдете? 0
K-----oјd-etye? K___ d_________ K-y- d-ј-y-t-e- --------------- Kjye doјdyetye?
Kyllä, tulemme kohta. Д-- ќ-----де-е-в--на-. Д__ ќ_ д______ в______ Д-, ќ- д-ј-е-е в-д-а-. ---------------------- Да, ќе дојдеме веднаш. 0
D-, kj---doј-yem-- -yed--s-. D__ k___ d________ v________ D-, k-y- d-ј-y-m-e v-e-n-s-. ---------------------------- Da, kjye doјdyemye vyednash.
asua жив-е ж____ ж-в-е ----- живее 0
ʐ-----e ʐ______ ʐ-v-e-e ------- ʐivyeye
Asutteko te Berliinissä? Живе----л- -о Бе-л-н? Ж______ л_ в_ Б______ Ж-в-е-е л- в- Б-р-и-? --------------------- Живеете ли во Берлин? 0
ʐiv-e---y--l---- -----i-? ʐ_________ l_ v_ B_______ ʐ-v-e-e-y- l- v- B-e-l-n- ------------------------- ʐivyeyetye li vo Byerlin?
Kyllä, asun Berliinissä. Да,-ј-- ---е----- Б-рл--. Д__ ј__ ж_____ в_ Б______ Д-, ј-с ж-в-а- в- Б-р-и-. ------------------------- Да, јас живеам во Берлин. 0
Da- --s-ʐ--yeam -- ---r-in. D__ ј__ ʐ______ v_ B_______ D-, ј-s ʐ-v-e-m v- B-e-l-n- --------------------------- Da, јas ʐivyeam vo Byerlin.

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!