Lauseita

fi Kysyä 1   »   mk Поставување прашања 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [шеесет и два]

62 [shyeyesyet i dva]

Поставување прашања 1

Postavoovaњye prashaњa 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi makedonia Toista Lisää
opiskella у-и у__ у-и --- учи 0
o-chi o____ o-c-i ----- oochi
Opiskelevatko oppilaat paljon? Учат ли у-----ит--м-о-у? У___ л_ у________ м_____ У-а- л- у-е-и-и-е м-о-у- ------------------------ Учат ли учениците многу? 0
Oo-ha- l- ---h-e-i---ty- mno-uo-? O_____ l_ o_____________ m_______ O-c-a- l- o-c-y-n-t-i-y- m-o-u-o- --------------------------------- Oochat li oochyenitzitye mnoguoo?
Eivät, he opiskelevat vähän. Не, тие у--т--а-ку. Н__ т__ у___ м_____ Н-, т-е у-а- м-л-у- ------------------- Не, тие учат малку. 0
Ny----iy---ochat ma--oo. N___ t___ o_____ m______ N-e- t-y- o-c-a- m-l-o-. ------------------------ Nye, tiye oochat malkoo.
kysyä п--ш-ва п______ п-а-у-а ------- прашува 0
p-ash-o-a p________ p-a-h-o-a --------- prashoova
Kysyttekö te usein opettajalta? Г- --а-у---- -- чес-- --с-а--и-от? Г_ п________ л_ ч____ н___________ Г- п-а-у-а-е л- ч-с-о н-с-а-н-к-т- ---------------------------------- Го прашувате ли често наставникот? 0
Guo p-ashoova--e--i c-ye-t- n-----ni-o-? G__ p___________ l_ c______ n___________ G-o p-a-h-o-a-y- l- c-y-s-o n-s-a-n-k-t- ---------------------------------------- Guo prashoovatye li chyesto nastavnikot?
Ei, en kysy opettajalta usein. Не,-ј-с н---о-пр--увам ----о. Н__ ј__ н_ г_ п_______ ч_____ Н-, ј-с н- г- п-а-у-а- ч-с-о- ----------------------------- Не, јас не го прашувам често. 0
Ny---ј-- -ye --o -----oo-a----ye-t-. N___ ј__ n__ g__ p_________ c_______ N-e- ј-s n-e g-o p-a-h-o-a- c-y-s-o- ------------------------------------ Nye, јas nye guo prashoovam chyesto.
vastata од-о---а о_______ о-г-в-р- -------- одговара 0
od--o---a o________ o-g-o-a-a --------- odguovara
Vastatkaa, kiitos. Одго---е-е-мо---. О_________ м_____ О-г-в-р-т- м-л-м- ----------------- Одговорете молам. 0
O-gu--ory---e m-lam. O____________ m_____ O-g-o-o-y-t-e m-l-m- -------------------- Odguovoryetye molam.
Minä vastaan. Јас--д-ова--м. Ј__ о_________ Ј-с о-г-в-р-м- -------------- Јас одговарам. 0
Јas---gu--ar-m. Ј__ o__________ Ј-s o-g-o-a-a-. --------------- Јas odguovaram.
työskennellä ра---и р_____ р-б-т- ------ работи 0
ra-o-i r_____ r-b-t- ------ raboti
Työskenteleekö hän juuri? Р---т- -и-тој с-г-? Р_____ л_ т__ с____ Р-б-т- л- т-ј с-г-? ------------------- Работи ли тој сега? 0
R-bot--li-t-ј -ye-ua? R_____ l_ t__ s______ R-b-t- l- t-ј s-e-u-? --------------------- Raboti li toј syegua?
Kyllä, hän työskentelee juuri. Д-,-тој-р-б-т-----а. Д__ т__ р_____ с____ Д-, т-ј р-б-т- с-г-. -------------------- Да, тој работи сега. 0
D-,---ј---b-ti--y--ua. D__ t__ r_____ s______ D-, t-ј r-b-t- s-e-u-. ---------------------- Da, toј raboti syegua.
tulla д--ѓа д____ д-а-а ----- доаѓа 0
d--ѓa d____ d-a-a ----- doaѓa
Tuletteko te? Ќе до--е--? Ќ_ д_______ Ќ- д-ј-е-е- ----------- Ќе дојдете? 0
K-ye-d---ye---? K___ d_________ K-y- d-ј-y-t-e- --------------- Kjye doјdyetye?
Kyllä, tulemme kohta. Д---ќе -ојдем--ведна-. Д__ ќ_ д______ в______ Д-, ќ- д-ј-е-е в-д-а-. ---------------------- Да, ќе дојдеме веднаш. 0
D-,-------oјdye--e-------sh. D__ k___ d________ v________ D-, k-y- d-ј-y-m-e v-e-n-s-. ---------------------------- Da, kjye doјdyemye vyednash.
asua жи-ее ж____ ж-в-е ----- живее 0
ʐ--y-ye ʐ______ ʐ-v-e-e ------- ʐivyeye
Asutteko te Berliinissä? Жи--ет---- -- -ерл-н? Ж______ л_ в_ Б______ Ж-в-е-е л- в- Б-р-и-? --------------------- Живеете ли во Берлин? 0
ʐivy-y--y- -i-vo B-erl--? ʐ_________ l_ v_ B_______ ʐ-v-e-e-y- l- v- B-e-l-n- ------------------------- ʐivyeyetye li vo Byerlin?
Kyllä, asun Berliinissä. Да- јас-жив--- -о -ер---. Д__ ј__ ж_____ в_ Б______ Д-, ј-с ж-в-а- в- Б-р-и-. ------------------------- Да, јас живеам во Берлин. 0
Da- --s ʐ---eam v- B--r-i-. D__ ј__ ʐ______ v_ B_______ D-, ј-s ʐ-v-e-m v- B-e-l-n- --------------------------- Da, јas ʐivyeam vo Byerlin.

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!