Lauseita

fi Small Talk 1   »   el Κουβεντούλα 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [είκοσι]

20 [eíkosi]

Κουβεντούλα 1

[Koubentoúla 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kreikka Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Βο-ε-τεί--! Βολευτείτε! Β-λ-υ-ε-τ-! ----------- Βολευτείτε! 0
B-le-t--t-! Boleuteíte! B-l-u-e-t-! ----------- Boleuteíte!
Olkaa kuin kotonanne. Σ-ν---- σπ-τ-----. Σαν στο σπίτι σας. Σ-ν σ-ο σ-ί-ι σ-ς- ------------------ Σαν στο σπίτι σας. 0
San st---p--i --s. San sto spíti sas. S-n s-o s-í-i s-s- ------------------ San sto spíti sas.
Mitä te haluaisitte juoda? Τι-θα θέλ--ε-ν- πιε-τε; Τι θα θέλατε να πιείτε; Τ- θ- θ-λ-τ- ν- π-ε-τ-; ----------------------- Τι θα θέλατε να πιείτε; 0
Ti t-a -h-la-e-na--i-ít-? Ti tha thélate na pieíte? T- t-a t-é-a-e n- p-e-t-? ------------------------- Ti tha thélate na pieíte?
Pidättekö musiikista? Α-α--τε-τ---ου--κ-; Αγαπάτε τη μουσική; Α-α-ά-ε τ- μ-υ-ι-ή- ------------------- Αγαπάτε τη μουσική; 0
A------ -ē--ousi--? Agapáte tē mousikḗ? A-a-á-e t- m-u-i-ḗ- ------------------- Agapáte tē mousikḗ?
Minä pidän klassisesta musiikista. Μ----ρέ-ει-η-κ-ασ-κ--μουσ--ή. Μου αρέσει η κλασική μουσική. Μ-υ α-έ-ε- η κ-α-ι-ή μ-υ-ι-ή- ----------------------------- Μου αρέσει η κλασική μουσική. 0
M-----é-ei---k--sikḗ mousik-. Mou arései ē klasikḗ mousikḗ. M-u a-é-e- ē k-a-i-ḗ m-u-i-ḗ- ----------------------------- Mou arései ē klasikḗ mousikḗ.
Tässä ovat minun CD-levyni. Εδώ-εί-αι -α-C---ο-. Εδώ είναι τα CD μου. Ε-ώ ε-ν-ι τ- C- μ-υ- -------------------- Εδώ είναι τα CD μου. 0
E-- e---i t--C--mo-. Edṓ eínai ta CD mou. E-ṓ e-n-i t- C- m-u- -------------------- Edṓ eínai ta CD mou.
Soitatteko te jotain soitinta? Π--ζετε-κά--ιο--ρ-ανο; Παίζετε κάποιο όργανο; Π-ί-ε-ε κ-π-ι- ό-γ-ν-; ---------------------- Παίζετε κάποιο όργανο; 0
P---et- -á--io-ór--n-? Paízete kápoio órgano? P-í-e-e k-p-i- ó-g-n-? ---------------------- Paízete kápoio órgano?
Tässä on minun kitarani. Ε----ίν-------θάρα -ο-. Εδώ είναι η κιθάρα μου. Ε-ώ ε-ν-ι η κ-θ-ρ- μ-υ- ----------------------- Εδώ είναι η κιθάρα μου. 0
Ed-----ai ē -it-ár---o-. Edṓ eínai ē kithára mou. E-ṓ e-n-i ē k-t-á-a m-u- ------------------------ Edṓ eínai ē kithára mou.
Laulatteko te mielellänne? Σα---ρ-σε- -α---αγο-δά-ε; Σας αρέσει να τραγουδάτε; Σ-ς α-έ-ε- ν- τ-α-ο-δ-τ-; ------------------------- Σας αρέσει να τραγουδάτε; 0
S-s-ar-s-i-------goudáte? Sas arései na tragoudáte? S-s a-é-e- n- t-a-o-d-t-? ------------------------- Sas arései na tragoudáte?
Onko teillä lapsia? Έχ--ε-π-ιδ--; Έχετε παιδιά; Έ-ε-ε π-ι-ι-; ------------- Έχετε παιδιά; 0
Éc-et--pa----? Échete paidiá? É-h-t- p-i-i-? -------------- Échete paidiá?
Onko teillä koira? Έ--τε σ--λο; Έχετε σκύλο; Έ-ε-ε σ-ύ-ο- ------------ Έχετε σκύλο; 0
É----- s-ý--? Échete skýlo? É-h-t- s-ý-o- ------------- Échete skýlo?
Onko teillä kissa? Έχ-τ- -ά-α; Έχετε γάτα; Έ-ε-ε γ-τ-; ----------- Έχετε γάτα; 0
Éc---e --ta? Échete gáta? É-h-t- g-t-? ------------ Échete gáta?
Tässä ovat kirjani. Ε-ώ--ίν-- -α -ιβλία μου. Εδώ είναι τα βιβλία μου. Ε-ώ ε-ν-ι τ- β-β-ί- μ-υ- ------------------------ Εδώ είναι τα βιβλία μου. 0
E-ṓ---n---t-----lía-m-u. Edṓ eínai ta biblía mou. E-ṓ e-n-i t- b-b-í- m-u- ------------------------ Edṓ eínai ta biblía mou.
Luen juuri tätä kirjaa. Τ-ρα-δι-β--ω--υτό -- --β---. Τώρα διαβάζω αυτό το βιβλίο. Τ-ρ- δ-α-ά-ω α-τ- τ- β-β-ί-. ---------------------------- Τώρα διαβάζω αυτό το βιβλίο. 0
T-r--d-a-á-ō --t- t- bib--o. Tṓra diabázō autó to biblío. T-r- d-a-á-ō a-t- t- b-b-í-. ---------------------------- Tṓra diabázō autó to biblío.
Mitä te luette mielellänne? Τ- --- -ρ-σει ν- -----ζ---; Τι σας αρέσει να διαβάζετε; Τ- σ-ς α-έ-ε- ν- δ-α-ά-ε-ε- --------------------------- Τι σας αρέσει να διαβάζετε; 0
Ti--as a--s-- -- -i-bá--te? Ti sas arései na diabázete? T- s-s a-é-e- n- d-a-á-e-e- --------------------------- Ti sas arései na diabázete?
Menettekö te mielellänne konserttiin? Σ-- --έσ-ι--α-πη-α----- σ--συν-υλ---; Σας αρέσει να πηγαίνετε σε συναυλίες; Σ-ς α-έ-ε- ν- π-γ-ί-ε-ε σ- σ-ν-υ-ί-ς- ------------------------------------- Σας αρέσει να πηγαίνετε σε συναυλίες; 0
S-s--r--e- n- p---í-ete-s----na--í-s? Sas arései na pēgaínete se synaulíes? S-s a-é-e- n- p-g-í-e-e s- s-n-u-í-s- ------------------------------------- Sas arései na pēgaínete se synaulíes?
Menettekö te mielellänne teatteriin? Σ-- α----- ----η-αίν--ε-σ---θέατρ-; Σας αρέσει να πηγαίνετε στο θέατρο; Σ-ς α-έ-ε- ν- π-γ-ί-ε-ε σ-ο θ-α-ρ-; ----------------------------------- Σας αρέσει να πηγαίνετε στο θέατρο; 0
Sa-------i n--p-g--ne-- --- -hé---o? Sas arései na pēgaínete sto théatro? S-s a-é-e- n- p-g-í-e-e s-o t-é-t-o- ------------------------------------ Sas arései na pēgaínete sto théatro?
Menettekö te mielellänne oopperaan? Σ-ς ----ει--- ----ί-ετε σ-η---π-ρα; Σας αρέσει να πηγαίνετε στην όπερα; Σ-ς α-έ-ε- ν- π-γ-ί-ε-ε σ-η- ό-ε-α- ----------------------------------- Σας αρέσει να πηγαίνετε στην όπερα; 0
S-s-a--se- -a pēgaín-te --ēn--p-r-? Sas arései na pēgaínete stēn ópera? S-s a-é-e- n- p-g-í-e-e s-ē- ó-e-a- ----------------------------------- Sas arései na pēgaínete stēn ópera?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!