Lauseita

fi Posessiivipronominit 1   »   sl Svojilni zaimki 1

66 [kuusikymmentäkuusi]

Posessiivipronominit 1

Posessiivipronominit 1

66 [šestinšestdeset]

Svojilni zaimki 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
minä – minun jaz-- m-j j__ – m__ j-z – m-j --------- jaz – moj 0
En löydä avaintani. N--n-j-em --oj-g-------a. N_ n_____ s______ k______ N- n-j-e- s-o-e-a k-j-č-. ------------------------- Ne najdem svojega ključa. 0
En löydä lippuani. N- n---em svo---vozo-nice. N_ n_____ s____ v_________ N- n-j-e- s-o-e v-z-v-i-e- -------------------------- Ne najdem svoje vozovnice. 0
sinä – sinun ti-– t-oj t_ – t___ t- – t-o- --------- ti – tvoj 0
Löysitkö avaimesi? S- na----sv-j k-j-č? S_ n____ s___ k_____ S- n-š-l s-o- k-j-č- -------------------- Si našel svoj ključ? 0
Löysitkö lippusi? Si-----l---o---vo-ovni--? S_ n____ s____ v_________ S- n-š-l s-o-o v-z-v-i-o- ------------------------- Si našel svojo vozovnico? 0
hän – hänen o- -----g-v o_ – n_____ o- – n-e-o- ----------- on – njegov 0
Tiedätkö missä hänen avaimensa on? A-- -eš- k-e-j--nje-ov--l-uč? A__ v___ k__ j_ n_____ k_____ A-i v-š- k-e j- n-e-o- k-j-č- ----------------------------- Ali veš, kje je njegov ključ? 0
Tiedätkö missä hänen lippunsa on? A-i-v--, -je je -je-o-- voz--nic-? A__ v___ k__ j_ n______ v_________ A-i v-š- k-e j- n-e-o-a v-z-v-i-a- ---------------------------------- Ali veš, kje je njegova vozovnica? 0
hän – hänen o-a --n--n o__ – n___ o-a – n-e- ---------- ona – njen 0
Hänen rahansa ovat poissa. Nje---a -enarja n- v-č. N______ d______ n_ v___ N-e-e-a d-n-r-a n- v-č- ----------------------- Njenega denarja ni več. 0
Ja hänen luottokorttinsa on myös poissa. I- -j--- -re----- --rti-e t-d- -i -e-. I_ n____ k_______ k______ t___ n_ v___ I- n-e-e k-e-i-n- k-r-i-e t-d- n- v-č- -------------------------------------- In njene kreditne kartice tudi ni več. 0
me – meidän mi –--aš m_ – n__ m- – n-š -------- mi – naš 0
Meidän isoisämme on sairas. N----ede- -- b-l-n. N__ d____ j_ b_____ N-š d-d-k j- b-l-n- ------------------- Naš dedek je bolan. 0
Meidän isoäitimme on terve. N--a-bab-ca -e--drav-. N___ b_____ j_ z______ N-š- b-b-c- j- z-r-v-. ---------------------- Naša babica je zdrava. 0
te – teidän v--– -aš v_ – v__ v- – v-š -------- vi – vaš 0
Lapset, missä teidän isänne on? O---ci,----------š---- (a---? O______ k__ j_ v__ o__ (_____ O-r-c-, k-e j- v-š o-i (-t-)- ----------------------------- Otroci, kje je vaš oči (ati)? 0
Lapset, missä teidän äitinne on? Ot-o-i---je-je --------i? O______ k__ j_ v___ m____ O-r-c-, k-e j- v-š- m-m-? ------------------------- Otroci, kje je vaša mami? 0

Luova kieli

Luovuus on nykyisin tärkeä ominaisuus. Jokainen haluaa olla luova. Luovia ihmisiä näet pidetään älykkäinä. Kielemme pitäisi myös olla luovaa. Aikaisemmin ihmiset yrittivät puhua niin virheettömästi kuin mahdollista. Nykyisin ihmisen pitäisi puhua niin luovasti kuin mahdollista. Mainonta ja uusi media ovat tästä esimerkkejä. Ne osoittavat, miten kielen kanssa voi leikkiä. Viimeisten 50 vuoden aikana luovuuden merkitys on lisääntynyt suuresti. Jopa tutkimus on huolissaan ilmiöstä. Psykologit, kasvattajat ja filosofit tutkivat luovia prosesseja. Luovuus määritellään kyvyksi luoda jotain uutta. Luova puhuja tuottaa siis uusia kielellisiä muotoja. Ne voivat olla sanoja tai kieliopillisia rakenteita. Luovaa kieltä tutkimalla kielentutkijat voivat havaita, miten kieli muuttuu. Mutta kaikki eivät ymmärrä uusia kielellisiä elementtejä. Ymmärtääksesi luovaa kieltä tarvitset tietoja. Pitää tietää, miten kieli toimii. Pitää myös tuntea maailmaa, jossa puhujat toimivat. Vain silloin voi ymmärtää, mitä he haluavat sanoa. Teini-ikäisten slangi on tästä esimerkki. Lapset ja nuoret keksivät uusia käsitteitä koko ajan. Aikuiset eivät usein ymmärrä näitä sanoja. Nyt on julkaistu sanakirjoja, jotka selittävät teinislangia. Mutta tavallisesti ne vanhenevat jo yhdessä sukupolvessa! Luovaa kieltä voi kuitenkin oppia. Kouluttajat tarjoavat paljon sellaisia kursseja. Tärkein sääntö on aina: Aktivoi sisäinen äänesi!