Lauseita

fi Small Talk 1   »   pt Conversa 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [vinte]

Conversa 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi portugali (PT) Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! E-te-- ---on----! E_____ à v_______ E-t-j- à v-n-a-e- ----------------- Esteja à vontade! 0
Olkaa kuin kotonanne. S-n-------m ----! S_______ e_ c____ S-n-a-s- e- c-s-! ----------------- Sinta-se em casa! 0
Mitä te haluaisitte juoda? O --e-é--ue que-------? O q__ é q__ q___ b_____ O q-e é q-e q-e- b-b-r- ----------------------- O que é que quer beber? 0
Pidättekö musiikista? G-sta -e --s---? G____ d_ m______ G-s-a d- m-s-c-? ---------------- Gosta de música? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Eu g-st--d--músi-a c-á-si-a. E_ g____ d_ m_____ c________ E- g-s-o d- m-s-c- c-á-s-c-. ---------------------------- Eu gosto de música clássica. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. A-u------o-os-meus CD-. A___ e____ o_ m___ C___ A-u- e-t-o o- m-u- C-s- ----------------------- Aqui estão os meus CDs. 0
Soitatteko te jotain soitinta? (------toca a-gu---ns---men-o? (_____ t___ a____ i___________ (-o-ê- t-c- a-g-m i-s-r-m-n-o- ------------------------------ (Você) toca algum instrumento? 0
Tässä on minun kitarani. Aq-- -st--a---nh--gui-a---. A___ e___ a m____ g________ A-u- e-t- a m-n-a g-i-a-r-. --------------------------- Aqui está a minha guitarra. 0
Laulatteko te mielellänne? (Você- -o--a -- --nt-r? (_____ g____ d_ c______ (-o-ê- g-s-a d- c-n-a-? ----------------------- (Você) gosta de cantar? 0
Onko teillä lapsia? (--cê)--em ----os? (_____ t__ f______ (-o-ê- t-m f-l-o-? ------------------ (Você) tem filhos? 0
Onko teillä koira? (V---)--em -----o? (_____ t__ u_ c___ (-o-ê- t-m u- c-o- ------------------ (Você) tem um cão? 0
Onko teillä kissa? (-o--)--em--- ga--? (_____ t__ u_ g____ (-o-ê- t-m u- g-t-? ------------------- (Você) tem um gato? 0
Tässä ovat kirjani. A-ui -s--o--s m--s -ivros. A___ e____ o_ m___ l______ A-u- e-t-o o- m-u- l-v-o-. -------------------------- Aqui estão os meus livros. 0
Luen juuri tätä kirjaa. E--esto- ------e--e---v-o. E_ e____ a l__ e___ l_____ E- e-t-u a l-r e-t- l-v-o- -------------------------- Eu estou a ler este livro. 0
Mitä te luette mielellänne? O-qu- é-qu- go-t- de----? O q__ é q__ g____ d_ l___ O q-e é q-e g-s-a d- l-r- ------------------------- O que é que gosta de ler? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? (Voc-) --sta -- -r-a- ---c-r-o? (_____ g____ d_ i_ a_ c________ (-o-ê- g-s-a d- i- a- c-n-e-t-? ------------------------------- (Você) gosta de ir ao concerto? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? (-ocê) -o-t- -- -- -- -e---o? (_____ g____ d_ i_ a_ t______ (-o-ê- g-s-a d- i- a- t-a-r-? ----------------------------- (Você) gosta de ir ao teatro? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? (Vo--) -o-t---e -r à--p-ra? (_____ g____ d_ i_ à ó_____ (-o-ê- g-s-a d- i- à ó-e-a- --------------------------- (Você) gosta de ir à ópera? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + portugali (PT) (1-100) MP3 portugali (PT) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!