Lauseita

fi Small Talk 1   »   id Percakapan Kecil 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [dua puluh]

Percakapan Kecil 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi indonesia Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! B--t-ah-dir--And--se--a-a- -un--in! B______ d___ A___ s_______ m_______ B-a-l-h d-r- A-d- s-n-a-a- m-n-k-n- ----------------------------------- Buatlah diri Anda senyaman mungkin! 0
Olkaa kuin kotonanne. R-sa-an-s-pe-ti di-ru----s--di-i! R______ s______ d_ r____ s_______ R-s-k-n s-p-r-i d- r-m-h s-n-i-i- --------------------------------- Rasakan seperti di rumah sendiri! 0
Mitä te haluaisitte juoda? A-d----g-- minu- -p-? A___ i____ m____ a___ A-d- i-g-n m-n-m a-a- --------------------- Anda ingin minum apa? 0
Pidättekö musiikista? A--- su-a---si-? A___ s___ m_____ A-d- s-k- m-s-k- ---------------- Anda suka musik? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Saya s-k--m--ik-klas--. S___ s___ m____ k______ S-y- s-k- m-s-k k-a-i-. ----------------------- Saya suka musik klasik. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Ini-s---a C- -a-a. I__ s____ C_ s____ I-i s-m-a C- s-y-. ------------------ Ini semua CD saya. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Apa-A-da -erma-n -l-t-m-s-k? A__ A___ b______ a___ m_____ A-a A-d- b-r-a-n a-a- m-s-k- ---------------------------- Apa Anda bermain alat musik? 0
Tässä on minun kitarani. In- g--ar sa--. I__ g____ s____ I-i g-t-r s-y-. --------------- Ini gitar saya. 0
Laulatteko te mielellänne? Ap---h--n-- s--- ber----y-? A_____ A___ s___ b_________ A-a-a- A-d- s-k- b-r-y-n-i- --------------------------- Apakah Anda suka bernyanyi? 0
Onko teillä lapsia? Ap---h---da pu--a --ak? A_____ A___ p____ a____ A-a-a- A-d- p-n-a a-a-? ----------------------- Apakah Anda punya anak? 0
Onko teillä koira? A--k-- --d--puny--an----? A_____ A___ p____ a______ A-a-a- A-d- p-n-a a-j-n-? ------------------------- Apakah Anda punya anjing? 0
Onko teillä kissa? Apakah -n-a p---a --ci-g? A_____ A___ p____ k______ A-a-a- A-d- p-n-a k-c-n-? ------------------------- Apakah Anda punya kucing? 0
Tässä ovat kirjani. I-- -u----u-u---ya. I__ b________ s____ I-i b-k---u-u s-y-. ------------------- Ini buku-buku saya. 0
Luen juuri tätä kirjaa. S-ya-s-da-------a---bu-- ---. S___ s_____ m______ b___ i___ S-y- s-d-n- m-m-a-a b-k- i-i- ----------------------------- Saya sedang membaca buku ini. 0
Mitä te luette mielellänne? An---s-ka -emb------a? A___ s___ m______ a___ A-d- s-k- m-m-a-a a-a- ---------------------- Anda suka membaca apa? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? An-- ---a --r---k- ko-ser? A___ s___ p____ k_ k______ A-d- s-k- p-r-i k- k-n-e-? -------------------------- Anda suka pergi ke konser? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? A-d- s--a-pe--- -e-te--er? A___ s___ p____ k_ t______ A-d- s-k- p-r-i k- t-a-e-? -------------------------- Anda suka pergi ke teater? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? And- --ka----gi--e -pe-a? A___ s___ p____ k_ o_____ A-d- s-k- p-r-i k- o-e-a- ------------------------- Anda suka pergi ke opera? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + indonesia (1-100) MP3 indonesia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!