Lauseita

fi Small Talk 1   »   ka პატარა დიალოგი 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [ოცი]

20 [otsi]

პატარა დიალოგი 1

p'at'ara dialogi 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi gruusia Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! მყ-დრ-დ მო-წ-ვე-! მ______ მ________ მ-უ-რ-დ მ-ე-ყ-ე-! ----------------- მყუდროდ მოეწყვეთ! 0
m--drod-m-e--'q---! m______ m__________ m-u-r-d m-e-s-q-e-! ------------------- mqudrod moets'qvet!
Olkaa kuin kotonanne. თ--ი-ი-ე ---ძენ-თ,--ო-ორ- სა-ლშ-! თ___ ი__ ი________ რ_____ ს______ თ-ვ- ი-ე ი-რ-ე-ი-, რ-გ-რ- ს-ხ-შ-! --------------------------------- თავი ისე იგრძენით, როგორც სახლში! 0
ta-i i-- -grdze--t,--o---t- sak-l-hi! t___ i__ i_________ r______ s________ t-v- i-e i-r-z-n-t- r-g-r-s s-k-l-h-! ------------------------------------- tavi ise igrdzenit, rogorts sakhlshi!
Mitä te haluaisitte juoda? რას --ლე-თ? რ__ დ______ რ-ს დ-ლ-ვ-? ----------- რას დალევთ? 0
ra--d---vt? r__ d______ r-s d-l-v-? ----------- ras dalevt?
Pidättekö musiikista? გი-ვა-თ-მუ-იკა? გ______ მ______ გ-ყ-ა-თ მ-ს-კ-? --------------- გიყვართ მუსიკა? 0
g-q-a-- -u---'-? g______ m_______ g-q-a-t m-s-k-a- ---------------- giqvart musik'a?
Minä pidän klassisesta musiikista. მე-მიყ-არს კლ-----რი-მუს--ა. მ_ მ______ კ________ მ______ მ- მ-ყ-ა-ს კ-ა-ი-უ-ი მ-ს-კ-. ---------------------------- მე მიყვარს კლასიკური მუსიკა. 0
m--miq--rs -'l----'u-i mu---'-. m_ m______ k__________ m_______ m- m-q-a-s k-l-s-k-u-i m-s-k-a- ------------------------------- me miqvars k'lasik'uri musik'a.
Tässä ovat minun CD-levyni. აი- ჩ--- ---კ-ბ-. ა__ ჩ___ დ_______ ა-, ჩ-მ- დ-ს-ე-ი- ----------------- აი, ჩემი დისკები. 0
ai- -h-mi d-s--eb-. a__ c____ d________ a-, c-e-i d-s-'-b-. ------------------- ai, chemi disk'ebi.
Soitatteko te jotain soitinta? უკ-ავთ---მ-ლი-ე ---ტრ---ნტზ-? უ_____ რ_______ ი____________ უ-რ-ვ- რ-მ-ლ-მ- ი-ს-რ-მ-ნ-ზ-? ----------------------------- უკრავთ რომელიმე ინსტრუმენტზე? 0
uk'--vt -----i-e ---t-rume-t'-e? u______ r_______ i______________ u-'-a-t r-m-l-m- i-s-'-u-e-t-z-? -------------------------------- uk'ravt romelime inst'rument'ze?
Tässä on minun kitarani. აი--ჩ-მი გიტ--ა. ა__ ჩ___ გ______ ა-, ჩ-მ- გ-ტ-რ-. ---------------- აი, ჩემი გიტარა. 0
ai- -he----i-'ar-. a__ c____ g_______ a-, c-e-i g-t-a-a- ------------------ ai, chemi git'ara.
Laulatteko te mielellänne? გ-ყვა----ი-ღე-ა? გ______ ს_______ გ-ყ-ა-თ ს-მ-ე-ა- ---------------- გიყვართ სიმღერა? 0
giqv-rt-s-mgher-? g______ s________ g-q-a-t s-m-h-r-? ----------------- giqvart simghera?
Onko teillä lapsia? ბა----ბი-----ყავთ? ბ_______ თ_ გ_____ ბ-ვ-ვ-ბ- თ- გ-ა-თ- ------------------ ბავშვები თუ გყავთ? 0
b--s--ebi -u -q-v-? b________ t_ g_____ b-v-h-e-i t- g-a-t- ------------------- bavshvebi tu gqavt?
Onko teillä koira? ძ--ლ---უ გყ-ვთ? ძ____ თ_ გ_____ ძ-ღ-ი თ- გ-ა-თ- --------------- ძაღლი თუ გყავთ? 0
d---hli--u -qa-t? d______ t_ g_____ d-a-h-i t- g-a-t- ----------------- dzaghli tu gqavt?
Onko teillä kissa? კატა------ავ-? კ___ თ_ გ_____ კ-ტ- თ- გ-ა-თ- -------------- კატა თუ გყავთ? 0
k-a----tu -----? k_____ t_ g_____ k-a-'- t- g-a-t- ---------------- k'at'a tu gqavt?
Tässä ovat kirjani. ა-, ---- წ-გნები. ა__ ჩ___ წ_______ ა-, ჩ-მ- წ-გ-ე-ი- ----------------- აი, ჩემი წიგნები. 0
ai---he-i ts-----b-. a__ c____ t_________ a-, c-e-i t-'-g-e-i- -------------------- ai, chemi ts'ignebi.
Luen juuri tätä kirjaa. ა-ჟა-ად-ამ -ი----ვკ-თხ----. ა______ ა_ წ____ ვ_________ ა-ჟ-მ-დ ა- წ-გ-ს ვ-ი-ხ-ლ-ბ- --------------------------- ამჟამად ამ წიგნს ვკითხულობ. 0
a--ha--d a- t-'igns--k'i----l-b. a_______ a_ t______ v___________ a-z-a-a- a- t-'-g-s v-'-t-h-l-b- -------------------------------- amzhamad am ts'igns vk'itkhulob.
Mitä te luette mielellänne? რ-ს--კით-ვა-გ-ყ-არ-? რ___ კ_____ გ_______ რ-ს- კ-თ-ვ- გ-ყ-ა-თ- -------------------- რისი კითხვა გიყვართ? 0
r-si k'-tk-v---i--art? r___ k_______ g_______ r-s- k-i-k-v- g-q-a-t- ---------------------- risi k'itkhva giqvart?
Menettekö te mielellänne konserttiin? გ--ვარ--კო-ც--ტზ--სი----ი? გ______ კ________ ს_______ გ-ყ-ა-თ კ-ნ-ე-ტ-ე ს-ა-უ-ი- -------------------------- გიყვართ კონცერტზე სიარული? 0
g----rt --o---er---- -ia--l-? g______ k___________ s_______ g-q-a-t k-o-t-e-t-z- s-a-u-i- ----------------------------- giqvart k'ontsert'ze siaruli?
Menettekö te mielellänne teatteriin? გიყვართ--ეა---ი-ს-არ-ლი? გ______ თ______ ს_______ გ-ყ-ა-თ თ-ა-რ-ი ს-ა-უ-ი- ------------------------ გიყვართ თეატრში სიარული? 0
g-qv-r- t-at---hi-s-arul-? g______ t________ s_______ g-q-a-t t-a-'-s-i s-a-u-i- -------------------------- giqvart teat'rshi siaruli?
Menettekö te mielellänne oopperaan? გიყ-ა----პ---შ- სი-რ-ლი? გ______ ო______ ს_______ გ-ყ-ა-თ ო-ე-ა-ი ს-ა-უ-ი- ------------------------ გიყვართ ოპერაში სიარული? 0
giqv----o-'----h- s--rul-? g______ o________ s_______ g-q-a-t o-'-r-s-i s-a-u-i- -------------------------- giqvart op'erashi siaruli?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + gruusia (1-100) MP3 gruusia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!