Lauseita

fi Small Talk 1   »   sl Kratek pogovor 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [dvajset]

Kratek pogovor 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! N--es---e -e--d----! N________ s_ u______ N-m-s-i-e s- u-o-n-! -------------------- Namestite se udobno! 0
Olkaa kuin kotonanne. P-č--it--se kot-d-m-! P_______ s_ k__ d____ P-č-t-t- s- k-t d-m-! --------------------- Počutite se kot doma! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Kaj b-ste p-li? K__ b____ p____ K-j b-s-e p-l-? --------------- Kaj boste pili? 0
Pidättekö musiikista? Lj----- ----bo? L______ g______ L-u-i-e g-a-b-? --------------- Ljubite glasbo? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Im-m--a--kl--ičn--gl---o. I___ r__ k_______ g______ I-a- r-d k-a-i-n- g-a-b-. ------------------------- Imam rad klasično glasbo. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. T-k----- m-ji -D-ji. T____ s_ m___ C_____ T-k-j s- m-j- C---i- -------------------- Tukaj so moji CD-ji. 0
Soitatteko te jotain soitinta? I--ate-na--akše- -n-----e--? I_____ n_ k_____ i__________ I-r-t- n- k-k-e- i-s-r-m-n-? ---------------------------- Igrate na kakšen instrument? 0
Tässä on minun kitarani. T-k-- ---m--a -i--ra. T____ j_ m___ k______ T-k-j j- m-j- k-t-r-. --------------------- Tukaj je moja kitara. 0
Laulatteko te mielellänne? R-di ---ete? R___ p______ R-d- p-j-t-? ------------ Radi pojete? 0
Onko teillä lapsia? Ima---o-r--e? I____ o______ I-a-e o-r-k-? ------------- Imate otroke? 0
Onko teillä koira? I--t--p--? I____ p___ I-a-e p-a- ---------- Imate psa? 0
Onko teillä kissa? I---e-m---o? I____ m_____ I-a-e m-č-o- ------------ Imate mačko? 0
Tässä ovat kirjani. T-k---so-moj- k--ige. T____ s_ m___ k______ T-k-j s- m-j- k-j-g-. --------------------- Tukaj so moje knjige. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Rav-------e-em -o ---i--. R_______ b____ t_ k______ R-v-o-a- b-r-m t- k-j-g-. ------------------------- Ravnokar berem to knjigo. 0
Mitä te luette mielellänne? K---ra-i be-et-? K__ r___ b______ K-j r-d- b-r-t-? ---------------- Kaj radi berete? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? R----hod-------k---erte? R___ h_____ n_ k________ R-d- h-d-t- n- k-n-e-t-? ------------------------ Radi hodite na koncerte? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Ra----o---- - g-edal----? R___ h_____ v g__________ R-d- h-d-t- v g-e-a-i-č-? ------------------------- Radi hodite v gledališče? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Ra-----dite v op-r-? R___ h_____ v o_____ R-d- h-d-t- v o-e-o- -------------------- Radi hodite v opero? 0

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!