Lauseita

fi Small Talk 1   »   ar ‫محادثة قصيرة ، رقم 1‬

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

‫20 [عشرون]‬

20 [eshurun]

‫محادثة قصيرة ، رقم 1‬

[mhadathat qasirat , raqm 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi arabia Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! ‫-- -ا-ت-! / -ف-ل--ارتاح-‬ ‫__ ر_____ / ت____ ا______ ‫-ذ ر-ح-ك- / ت-ض-، ا-ت-ح-‬ -------------------------- ‫خذ راحتك! / تفضل، ارتاح!‬ 0
k--h -aha--ka----t-f--i-, ar--h! k___ r________ / t_______ a_____ k-d- r-h-t-k-! / t-f-d-l- a-t-h- -------------------------------- khdh rahataka! / tafadil, artah!
Olkaa kuin kotonanne. ‫-ل--ت --ت--‬ ‫_____ ب_____ ‫-ل-ي- ب-ت-!- ------------- ‫البيت بيتك!‬ 0
al-a-t--y-k! a_____ b____ a-b-y- b-t-! ------------ albayt bytk!
Mitä te haluaisitte juoda? ‫-ا تحب أ- ---ب-‬ ‫__ ت__ أ_ ت_____ ‫-ا ت-ب أ- ت-ر-؟- ----------------- ‫ما تحب أن تشرب؟‬ 0
m- t-hib- '-n-t---i---? m_ t_____ '__ t________ m- t-h-b- '-n t-s-i-b-? ----------------------- ma tuhibu 'an tashirba?
Pidättekö musiikista? ‫-ت-- الموس--ى-‬ ‫____ ا_________ ‫-ت-ب ا-م-س-ق-؟- ---------------- ‫أتحب الموسيقى؟‬ 0
at-hab-a-musiqa-؟ a_____ a_________ a-a-a- a-m-s-q-a- ----------------- atahab almusiqaa؟
Minä pidän klassisesta musiikista. ‫-ن- --- ا-مو------ل-ل-سي-ي-.‬ ‫___ أ__ ا_______ ا___________ ‫-ن- أ-ب ا-م-س-ق- ا-ك-ا-ي-ي-.- ------------------------------ ‫أنا أحب الموسيقى الكلاسيكية.‬ 0
an---'uh-ba-a-m-s-q-- al-a---i-ia-a. a___ '_____ a________ a_____________ a-a- '-h-b- a-m-s-q-a a-k-l-s-k-a-a- ------------------------------------ anaa 'uhiba almusiqaa alkalasikiata.
Tässä ovat minun CD-levyni. ‫-ذ--أ---ص---لمد-ج-.‬ ‫___ أ_____ ا________ ‫-ذ- أ-ر-ص- ا-م-م-ة-‬ --------------------- ‫هذه أقراصي المدمجة.‬ 0
hdhi- 'a-r----a--udmij---. h____ '______ a___________ h-h-h '-q-a-i a-m-d-i-a-a- -------------------------- hdhih 'aqrasi almudmijata.
Soitatteko te jotain soitinta? ‫------على-آ-- -----ي--‬ ‫_____ ع__ آ__ م________ ‫-ت-ز- ع-ى آ-ة م-س-ق-ة-‬ ------------------------ ‫أتعزف على آلة موسيقية؟‬ 0
a-ae---f ea--- a-at-mu---i? a_______ e____ a___ m______ a-a-a-i- e-l-a a-a- m-s-q-? --------------------------- ataeazif ealaa alat musiqi?
Tässä on minun kitarani. ‫-ذه قي-ارت--‬ ‫___ ق________ ‫-ذ- ق-ث-ر-ي-‬ -------------- ‫هذه قيثارتي.‬ 0
hd-ih q--h-r-i. h____ q________ h-h-h q-t-a-t-. --------------- hdhih qitharti.
Laulatteko te mielellänne? ‫أ----ا----ء-‬ ‫____ ا_______ ‫-ت-ب ا-غ-ا-؟- -------------- ‫أتحب الغناء؟‬ 0
ataha--alg-----a? a_____ a_________ a-a-a- a-g-a-a-a- ----------------- atahab alghana'a?
Onko teillä lapsia? ‫-لد-ك---ف--؟‬ ‫_____ أ______ ‫-ل-ي- أ-ف-ل-‬ -------------- ‫ألديك أطفال؟‬ 0
alu-ik ------a-? a_____ '________ a-u-i- '-t-a-a-? ---------------- aludik 'atfalan?
Onko teillä koira? ‫أ-د-ك--لب-‬ ‫_____ ك____ ‫-ل-ي- ك-ب-‬ ------------ ‫ألديك كلب؟‬ 0
al-d-k k--a? a_____ k____ a-i-i- k-b-? ------------ alidik klba?
Onko teillä kissa? ‫--د-ك-قط-؟‬ ‫_____ ق____ ‫-ل-ي- ق-ة-‬ ------------ ‫ألديك قطة؟‬ 0
al---k--a-at? a_____ q_____ a-i-i- q-t-t- ------------- alidik qatat?
Tässä ovat kirjani. ‫-ذ- ه--ك-بي.‬ ‫___ ه_ ك_____ ‫-ذ- ه- ك-ب-.- -------------- ‫هذه هي كتبي.‬ 0
hd-ih-h- -----. h____ h_ k_____ h-h-h h- k-t-i- --------------- hdhih hi katbi.
Luen juuri tätä kirjaa. ‫ح--ياً أق-- -ذا -لك---.‬ ‫_____ أ___ ه__ ا_______ ‫-ا-ي-ً أ-ر- ه-ا ا-ك-ا-.- ------------------------- ‫حالياً أقرأ هذا الكتاب.‬ 0
h-----n-'aqra h-ha-a--i--b. h______ '____ h___ a_______ h-l-a-n '-q-a h-h- a-k-t-b- --------------------------- halyaan 'aqra hdha alkitab.
Mitä te luette mielellänne? ‫-- -حب ---تقر-؟‬ ‫__ ت__ أ_ ت_____ ‫-ا ت-ب أ- ت-ر-؟- ----------------- ‫ما تحب أن تقرأ؟‬ 0
m- --h--u -an--a-ra'-؟ m_ t_____ '__ t_______ m- t-h-b- '-n t-q-a-a- ---------------------- ma tuhibu 'an taqra'a؟
Menettekö te mielellänne konserttiin? ‫ا--ب ا-ذ-ا- إلى -----ة---مو--قي--‬ ‫____ ا_____ إ__ ا_____ ا__________ ‫-ت-ب ا-ذ-ا- إ-ى ا-ح-ل- ا-م-س-ق-ة-‬ ----------------------------------- ‫اتحب الذهاب إلى الحفلة الموسيقية؟‬ 0
at-h-b a-d-a-ab-'----a--l-a--at-al------at? a_____ a_______ '_____ a_______ a__________ a-a-i- a-d-a-a- '-i-a- a-h-f-a- a-m-s-q-a-? ------------------------------------------- atahib aldhahab 'iilaa alhaflat almusiqiat?
Menettekö te mielellänne teatteriin? ‫أتحب ال--ا- -ل- ال-سرح-‬ ‫____ ا_____ إ__ ا_______ ‫-ت-ب ا-ذ-ا- إ-ى ا-م-ر-؟- ------------------------- ‫أتحب الذهاب إلى المسرح؟‬ 0
a-ah-b al-ha-ab --ila- almas--? a_____ a_______ '_____ a_______ a-a-a- a-d-a-a- '-i-a- a-m-s-h- ------------------------------- atahab aldhahab 'iilaa almasrh?
Menettekö te mielellänne oopperaan? ‫أت-ب---ذه-ب-------ر --أو--ا؟‬ ‫____ ا_____ إ__ د__ ا________ ‫-ت-ب ا-ذ-ا- إ-ى د-ر ا-أ-ب-ا-‬ ------------------------------ ‫أتحب الذهاب إلى دار الأوبرا؟‬ 0
a---ab --dh-hab ---l---dar a-'uw-r-? a_____ a_______ '_____ d__ a________ a-a-a- a-d-a-a- '-i-a- d-r a-'-w-r-? ------------------------------------ atahab aldhahab 'iilaa dar al'uwbra?

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!