Lauseita

fi Small Talk 1   »   es Pequeñas Conversaciones 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [veinte]

Pequeñas Conversaciones 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi espanja Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! ¡-ó--ase------o! ¡_______ c______ ¡-ó-g-s- c-m-d-! ---------------- ¡Póngase cómodo!
Olkaa kuin kotonanne. ¡-i--tas--co-o -n---sa! ¡________ c___ e_ c____ ¡-i-n-a-e c-m- e- c-s-! ----------------------- ¡Siéntase como en casa!
Mitä te haluaisitte juoda? ¿-ué-le -u---r-- tom--? ¿___ l_ g_______ t_____ ¿-u- l- g-s-a-í- t-m-r- ----------------------- ¿Qué le gustaría tomar?
Pidättekö musiikista? ¿-e-gus-- la-m--ica? ¿__ g____ l_ m______ ¿-e g-s-a l- m-s-c-? -------------------- ¿Le gusta la música?
Minä pidän klassisesta musiikista. M--g-st---a--ú--c- --ás-c-. M_ g____ l_ m_____ c_______ M- g-s-a l- m-s-c- c-á-i-a- --------------------------- Me gusta la música clásica.
Tässä ovat minun CD-levyni. Aquí----án -is C-s. A___ e____ m__ C___ A-u- e-t-n m-s C-s- ------------------- Aquí están mis CDs.
Soitatteko te jotain soitinta? ¿-oc- --s--d) a-gú- in-t-u-ent- mu-i-al? ¿____ (______ a____ i__________ m_______ ¿-o-a (-s-e-) a-g-n i-s-r-m-n-o m-s-c-l- ---------------------------------------- ¿Toca (usted) algún instrumento musical?
Tässä on minun kitarani. A------t- mi -u-ta---. A___ e___ m_ g________ A-u- e-t- m- g-i-a-r-. ---------------------- Aquí está mi guitarra.
Laulatteko te mielellänne? ¿-e--usta-c-----? ¿__ g____ c______ ¿-e g-s-a c-n-a-? ----------------- ¿Le gusta cantar?
Onko teillä lapsia? ¿Ti----(u-ted-----o-? ¿_____ (______ n_____ ¿-i-n- (-s-e-) n-ñ-s- --------------------- ¿Tiene (usted) niños?
Onko teillä koira? ¿Tien- (u-t-d) u----rro? ¿_____ (______ u_ p_____ ¿-i-n- (-s-e-) u- p-r-o- ------------------------ ¿Tiene (usted) un perro?
Onko teillä kissa? ¿---n-------d- ---g---? ¿_____ (______ u_ g____ ¿-i-n- (-s-e-) u- g-t-? ----------------------- ¿Tiene (usted) un gato?
Tässä ovat kirjani. A--í-e--á- m-s--i-r--. A___ e____ m__ l______ A-u- e-t-n m-s l-b-o-. ---------------------- Aquí están mis libros.
Luen juuri tätä kirjaa. En--s-e-m-me--o e-t-y l-y---o e-t- ----o. E_ e___ m______ e____ l______ e___ l_____ E- e-t- m-m-n-o e-t-y l-y-n-o e-t- l-b-o- ----------------------------------------- En este momento estoy leyendo este libro.
Mitä te luette mielellänne? ¿-ué le gu-----eer? ¿___ l_ g____ l____ ¿-u- l- g-s-a l-e-? ------------------- ¿Qué le gusta leer?
Menettekö te mielellänne konserttiin? ¿---gust- -r-a--o-ci--to-? ¿__ g____ i_ a c__________ ¿-e g-s-a i- a c-n-i-r-o-? -------------------------- ¿Le gusta ir a conciertos?
Menettekö te mielellänne teatteriin? ¿Le--u-ta-ir-al t-a-r-? ¿__ g____ i_ a_ t______ ¿-e g-s-a i- a- t-a-r-? ----------------------- ¿Le gusta ir al teatro?
Menettekö te mielellänne oopperaan? ¿Le ------ir -------er-? ¿__ g____ i_ a l_ ó_____ ¿-e g-s-a i- a l- ó-e-a- ------------------------ ¿Le gusta ir a la ópera?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + espanja (1-100) MP3 espanja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!