Lauseita

fi Adverbejä   »   bg Наречия

100 [sata]

Adverbejä

Adverbejä

100 [сто]

100 [sto]

Наречия

Narechiya

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
jo kerran – ei koskaan в--е – -щ---е в___ – о__ н_ в-ч- – о-е н- ------------- вече – още не 0
veche – --------e v____ – o_____ n_ v-c-e – o-h-h- n- ----------------- veche – oshche ne
Oletteko jo kerran olleet Berliinissä? Би---ли-с-е -ече - Бер-ин? Б___ л_ с__ в___ в Б______ Б-л- л- с-е в-ч- в Б-р-и-? -------------------------- Били ли сте вече в Берлин? 0
Bi-i -i s-e-ve--e v B----n? B___ l_ s__ v____ v B______ B-l- l- s-e v-c-e v B-r-i-? --------------------------- Bili li ste veche v Berlin?
En, en koskaan. Н---ощ- --. Н__ о__ н__ Н-, о-е н-. ----------- Не, още не. 0
Ne----------e. N__ o_____ n__ N-, o-h-h- n-. -------------- Ne, oshche ne.
joku – ei kukaan някой - ни-ой н____ – н____ н-к-й – н-к-й ------------- някой – никой 0
n-akoy –-n--oy n_____ – n____ n-a-o- – n-k-y -------------- nyakoy – nikoy
Tunnetteko täältä jonkun? П--н-ва------н-кого -ук? П________ л_ н_____ т___ П-з-а-а-е л- н-к-г- т-к- ------------------------ Познавате ли някого тук? 0
Poz----te--i--yak----t-k? P________ l_ n______ t___ P-z-a-a-e l- n-a-o-o t-k- ------------------------- Poznavate li nyakogo tuk?
En, en tunne täältä ketään. Н-, не---зн---- н--ог- -ук. Н__ н_ п_______ н_____ т___ Н-, н- п-з-а-а- н-к-г- т-к- --------------------------- Не, не познавам никого тук. 0
Ne--n- po-n--a--n--ogo-t-k. N__ n_ p_______ n_____ t___ N-, n- p-z-a-a- n-k-g- t-k- --------------------------- Ne, ne poznavam nikogo tuk.
vielä – ei enää ощ- ---яма о__ – н___ о-е – н-м- ---------- още – няма 0
o-h--e-– -y-ma o_____ – n____ o-h-h- – n-a-a -------------- oshche – nyama
Jäättekö vielä pitkäksi aikaa tänne? Щ----танете ---още-д-лго т-к? Щ_ о_______ л_ о__ д____ т___ Щ- о-т-н-т- л- о-е д-л-о т-к- ----------------------------- Ще останете ли още дълго тук? 0
S--he-o-t-n-te l- --hc-- ----o -uk? S____ o_______ l_ o_____ d____ t___ S-c-e o-t-n-t- l- o-h-h- d-l-o t-k- ----------------------------------- Shche ostanete li oshche dylgo tuk?
En, en jää enää pitkäksi aikaa tänne. Не, н----да --та-а----го -у-. Н__ н___ д_ о_____ д____ т___ Н-, н-м- д- о-т-н- д-л-о т-к- ----------------------------- Не, няма да остана дълго тук. 0
N-, --a-a -a ---ana-dyl-- tu-. N__ n____ d_ o_____ d____ t___ N-, n-a-a d- o-t-n- d-l-o t-k- ------------------------------ Ne, nyama da ostana dylgo tuk.
vielä jotain – ei enää mitään още-н----– ни---п----е о__ н___ – н___ п_____ о-е н-щ- – н-щ- п-в-ч- ---------------------- още нещо – нищо повече 0
o--ch------ch--– ni-h--o -ove--e o_____ n______ – n______ p______ o-h-h- n-s-c-o – n-s-c-o p-v-c-e -------------------------------- oshche neshcho – nishcho poveche
Haluatteko juoda vielä jotain? Ж-----е-л- -----е---з- пи-н-? Ж______ л_ о__ н___ з_ п_____ Ж-л-е-е л- о-е н-щ- з- п-е-е- ----------------------------- Желаете ли още нещо за пиене? 0
Zhel-e-- li-osh--e -e--c-- -a -ien-? Z_______ l_ o_____ n______ z_ p_____ Z-e-a-t- l- o-h-h- n-s-c-o z- p-e-e- ------------------------------------ Zhelaete li oshche neshcho za piene?
En, en halua enää mitään. Н---не-жела- ни-о-п-вече. Н__ н_ ж____ н___ п______ Н-, н- ж-л-я н-щ- п-в-ч-. ------------------------- Не, не желая нищо повече. 0
Ne, -e zhe---a n-s-ch- po-----. N__ n_ z______ n______ p_______ N-, n- z-e-a-a n-s-c-o p-v-c-e- ------------------------------- Ne, ne zhelaya nishcho poveche.
jo jotain – ei mitään ве----ещо - о----ищо в___ н___ – о__ н___ в-ч- н-щ- – о-е н-щ- -------------------- вече нещо – още нищо 0
v--he--e----o –----ch- -i-hc-o v____ n______ – o_____ n______ v-c-e n-s-c-o – o-h-h- n-s-c-o ------------------------------ veche neshcho – oshche nishcho
Oletteko jo syöneet jotain? Яд--т- ли--еч---е-о? Я_____ л_ в___ н____ Я-о-т- л- в-ч- н-щ-? -------------------- Ядохте ли вече нещо? 0
Y-d-kh-e-l--v-che--e-----? Y_______ l_ v____ n_______ Y-d-k-t- l- v-c-e n-s-c-o- -------------------------- Yadokhte li veche neshcho?
En, en ole syönyt vielä mitään. Не----е -и-о ---с-м -л. Н__ о__ н___ н_ с__ я__ Н-, о-е н-щ- н- с-м я-. ----------------------- Не, още нищо не съм ял. 0
Ne- o--ch- ni--ch--ne sy----l. N__ o_____ n______ n_ s__ y___ N-, o-h-h- n-s-c-o n- s-m y-l- ------------------------------ Ne, oshche nishcho ne sym yal.
vielä joku – ei enää kukaan още----ой – -------овече о__ н____ – н____ п_____ о-е н-к-й – н-к-й п-в-ч- ------------------------ още някой – никой повече 0
o--c-e----k-- –----oy p---c-e o_____ n_____ – n____ p______ o-h-h- n-a-o- – n-k-y p-v-c-e ----------------------------- oshche nyakoy – nikoy poveche
Haluaisiko joku vielä kahvia? Ж-лае--и-ощ-----ой--аф-? Ж____ л_ о__ н____ к____ Ж-л-е л- о-е н-к-й к-ф-? ------------------------ Желае ли още някой кафе? 0
Zhelae-li --h-he---ak-y k-fe? Z_____ l_ o_____ n_____ k____ Z-e-a- l- o-h-h- n-a-o- k-f-? ----------------------------- Zhelae li oshche nyakoy kafe?
Ei, ei enää kukaan. Н----и-ой. Н__ н_____ Н-, н-к-й- ---------- Не, никой. 0
Ne----k--. N__ n_____ N-, n-k-y- ---------- Ne, nikoy.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + bulgaria (1-100) MP3 bulgaria (1-100)
Videota ei löytynyt!

Arabian kieli

Arabian kieli kuuluu maailman tärkeimpiin kieliin. Yli 300 miljoonaa ihmistä puhuu arabiaa. He asuvat yli 20 eri maassa. Arabia kuuluu afrikkalais-aasialaisiin kieliin. Arabian kieli syntyi tuhansia vuosia sitten. Ensimmäiseksi kieltä puhuttiin Arabian niemimaalla. Se on sittemmin levinnyt sieltä kauemmas. Puhuttu arabia eroaa suuresti normaalikielestä. On olemassa myös monia erilaisia arabian murteita. Voisi sanoa, että sitä puhutaan eri lailla joka alueella. Eri murteiden puhujat eivät usein ymmärrä lainkaan toisiaan. Arabian maista tulevat elokuvat jälkiäänitetäänkin yleensä sen takia. Vain tällä tavoin ne voidaan ymmärtää koko kielialueella. Perinteistä yleisarabiaa ei nykyisin enää puhuta juuri lainkaan. Sitä löytyy vain kirjoitetussa muodossaan. Kirjoissa ja sanomalehdissä käytetään perinteistä yleisarabiaa. Nykyisin ei ole yksittäistä teknistä arabian kieltä. Siksi tekniset käsitteet tulevat yleensä toisista kielistä. Englanti ja ranska ovat hallitsevampia tällä alueella kuin mitkään muut kielet. Kiinnostus arabiaa kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useammat ihmiset haluavat oppia arabiaa. Kursseja tarjotaan joka yliopistossa ja monissa kouluissa. Monet pitävät kirjoitettua arabiaa erityisen kiehtovana. Sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Arabian ääntäminen ja kielioppi eivät ole kovin helppoja. Monet äänteet ja säännöt ovat tuntemattomia muille kielille. Opiskellessa pitäisi seurata tiettyä järjestystä. Ensin ääntäminen, sitten kielioppi ja sitten kirjoittaminen…