Lauseita

fi Numerot   »   sl Števila

7 [seitsemän]

Numerot

Numerot

7 [sedem]

Števila

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Minä lasken: Š-e--m: Š______ Š-e-e-: ------- Štejem: 0
yksi, kaksi, kolme ena,----,-t-i e___ d___ t__ e-a- d-a- t-i ------------- ena, dva, tri 0
Minä lasken kolmeen. Šte-e--do ---. Š_____ d_ t___ Š-e-e- d- t-i- -------------- Štejem do tri. 0
Minä lasken eteenpäin. Š-e------pr--: Š_____ n______ Š-e-e- n-p-e-: -------------- Štejem naprej: 0
neljä, viisi, kuusi šti-i, pe-- š-st, š_____ p___ š____ š-i-i- p-t- š-s-, ----------------- štiri, pet, šest, 0
seitsemän, kahdeksan, yhdeksän s--e-- -se-- -e-et s_____ o____ d____ s-d-m- o-e-, d-v-t ------------------ sedem, osem, devet 0
Minä lasken. Š---em- -Ja- --ej-m.) Š______ (___ š_______ Š-e-e-. (-a- š-e-e-.- --------------------- Štejem. (Jaz štejem.) 0
Sinä lasket. Št-j------- š-e---.) Š______ (__ š_______ Š-e-e-. (-i š-e-e-.- -------------------- Šteješ. (Ti šteješ.) 0
Hän laskee. Š---e. (O- ---j-.) Š_____ (__ š______ Š-e-e- (-n š-e-e-) ------------------ Šteje. (On šteje.) 0
Yksi. Ensimmäinen. E--- P-v-. E___ P____ E-a- P-v-. ---------- Ena. Prvi. 0
Kaksi. Toinen. Dv-- Dr-gi. D___ D_____ D-a- D-u-i- ----------- Dva. Drugi. 0
Kolme. Kolmas. T-i.-Tr--j-. T___ T______ T-i- T-e-j-. ------------ Tri. Tretji. 0
Neljä. Neljäs. Št-ri- Č--rti. Š_____ Č______ Š-i-i- Č-t-t-. -------------- Štiri. Četrti. 0
Viisi. Viides. P-t- Pet-. P___ P____ P-t- P-t-. ---------- Pet. Peti. 0
Kuusi. Kuudes. Š-s-----s--. Š____ Š_____ Š-s-. Š-s-i- ------------ Šest. Šesti. 0
Seitsemän. Seitsemäs. Sed--. Se--i. S_____ S_____ S-d-m- S-d-i- ------------- Sedem. Sedmi. 0
Kahdeksan. Kahdeksas. Ose-.-O-mi. O____ O____ O-e-. O-m-. ----------- Osem. Osmi. 0
Yhdeksän. Yhdeksäs. Dev--.-----ti. D_____ D______ D-v-t- D-v-t-. -------------- Devet. Deveti. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovenia (1-100) MP3 slovenia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Ajattelu ja kieli

Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa . Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!