Lauseita

fi Adverbejä   »   sl Adverbi (prislovi)

100 [sata]

Adverbejä

Adverbejä

100 [sto]

Adverbi (prislovi)

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
jo kerran – ei koskaan ž---nkra- (---kd-j--- š--n-koli ž_ e_____ (__ k____ – š_ n_____ ž- e-k-a- (-e k-a-) – š- n-k-l- ------------------------------- že enkrat (že kdaj) – še nikoli 0
Oletteko jo kerran olleet Berliinissä? Ali s-e ----i-i---a- - B----n-? A__ s__ ž_ b___ k___ v B_______ A-i s-e ž- b-l- k-a- v B-r-i-u- ------------------------------- Ali ste že bili kdaj v Berlinu? 0
En, en koskaan. N-, -e -----i. N__ š_ n______ N-, š- n-k-l-. -------------- Ne, še nikoli. 0
joku – ei kukaan ne-do –-n--če n____ – n____ n-k-o – n-h-e ------------- nekdo – nihče 0
Tunnetteko täältä jonkun? Po---te tukaj k---? P______ t____ k____ P-z-a-e t-k-j k-g-? ------------------- Poznate tukaj koga? 0
En, en tunne täältä ketään. Ne, tu-------p-zn-m-ni--gar. N__ t____ n_ p_____ n_______ N-, t-k-j n- p-z-a- n-k-g-r- ---------------------------- Ne, tukaj ne poznam nikogar. 0
vielä – ei enää š--–-n-- v-č š_ – n__ v__ š- – n-č v-č ------------ še – nič več 0
Jäättekö vielä pitkäksi aikaa tänne? Al----t--at-----d---- tu? A__ o_______ š_ d____ t__ A-i o-t-j-t- š- d-l-o t-? ------------------------- Ali ostajate še dolgo tu? 0
En, en jää enää pitkäksi aikaa tänne. N---ne---ta-em-v-č-----o t-. N__ n_ o______ v__ d____ t__ N-, n- o-t-n-m v-č d-l-o t-. ---------------------------- Ne, ne ostanem več dolgo tu. 0
vielä jotain – ei enää mitään še -----aj-- ------č š_ (______ – n__ v__ š- (-e-k-j – n-č v-č -------------------- še (ne)kaj – nič več 0
Haluatteko juoda vielä jotain? B--r----š----- p----i? B_ r___ š_ k__ p______ B- r-d- š- k-j p-p-l-? ---------------------- Bi radi še kaj popili? 0
En, en halua enää mitään. Ne--n--------n-- -e-. N__ n_ ž____ n__ v___ N-, n- ž-l-m n-č v-č- --------------------- Ne, ne želim nič več. 0
jo jotain – ei mitään ž--------j-– še---č ž_ (______ – š_ n__ ž- (-e-k-j – š- n-č ------------------- že (ne)kaj – še nič 0
Oletteko jo syöneet jotain? Ali---e-že--a--p--e-l-? A__ s__ ž_ k__ p_______ A-i s-e ž- k-j p-j-d-i- ----------------------- Ali ste že kaj pojedli? 0
En, en ole syönyt vielä mitään. N-----č----nis----ojed---(-oje----. N__ n__ š_ n____ p______ (_________ N-, n-č š- n-s-m p-j-d-l (-o-e-l-)- ----------------------------------- Ne, nič še nisem pojedel (pojedla). 0
vielä joku – ei enää kukaan š- ------o ---i--e--eč š_ (______ – n____ v__ š- (-e-k-o – n-h-e v-č ---------------------- še (ne)kdo – nihče več 0
Haluaisiko joku vielä kahvia? Bi še k---ra----vo? B_ š_ k__ r__ k____ B- š- k-o r-d k-v-? ------------------- Bi še kdo rad kavo? 0
Ei, ei enää kukaan. Ne- -i--e--e-. N__ n____ v___ N-, n-h-e v-č- -------------- Ne, nihče več. 0

Arabian kieli

Arabian kieli kuuluu maailman tärkeimpiin kieliin. Yli 300 miljoonaa ihmistä puhuu arabiaa. He asuvat yli 20 eri maassa. Arabia kuuluu afrikkalais-aasialaisiin kieliin. Arabian kieli syntyi tuhansia vuosia sitten. Ensimmäiseksi kieltä puhuttiin Arabian niemimaalla. Se on sittemmin levinnyt sieltä kauemmas. Puhuttu arabia eroaa suuresti normaalikielestä. On olemassa myös monia erilaisia arabian murteita. Voisi sanoa, että sitä puhutaan eri lailla joka alueella. Eri murteiden puhujat eivät usein ymmärrä lainkaan toisiaan. Arabian maista tulevat elokuvat jälkiäänitetäänkin yleensä sen takia. Vain tällä tavoin ne voidaan ymmärtää koko kielialueella. Perinteistä yleisarabiaa ei nykyisin enää puhuta juuri lainkaan. Sitä löytyy vain kirjoitetussa muodossaan. Kirjoissa ja sanomalehdissä käytetään perinteistä yleisarabiaa. Nykyisin ei ole yksittäistä teknistä arabian kieltä. Siksi tekniset käsitteet tulevat yleensä toisista kielistä. Englanti ja ranska ovat hallitsevampia tällä alueella kuin mitkään muut kielet. Kiinnostus arabiaa kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useammat ihmiset haluavat oppia arabiaa. Kursseja tarjotaan joka yliopistossa ja monissa kouluissa. Monet pitävät kirjoitettua arabiaa erityisen kiehtovana. Sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Arabian ääntäminen ja kielioppi eivät ole kovin helppoja. Monet äänteet ja säännöt ovat tuntemattomia muille kielille. Opiskellessa pitäisi seurata tiettyä järjestystä. Ensin ääntäminen, sitten kielioppi ja sitten kirjoittaminen…