Lauseita

fi Konjunktioita 1   »   sl Vezniki 1

94 [yhdeksänkymmentäneljä]

Konjunktioita 1

Konjunktioita 1

94 [štiriindevetdeset]

Vezniki 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Odota kunnes sade lakkaa. Po-ak--, dok----n- p--n-ha --ž. P_______ d_____ n_ p______ d___ P-č-k-j- d-k-e- n- p-e-e-a d-ž- ------------------------------- Počakaj, dokler ne preneha dež. 0
Odota kunnes olen valmis. P----aj---ok-er -- k----m. P_______ d_____ n_ k______ P-č-k-j- d-k-e- n- k-n-a-. -------------------------- Počakaj, dokler ne končam. 0
Odota kunnes hän tulee takaisin. Po--kaj- d-------- ---vrn-. P_______ d_____ s_ n_ v____ P-č-k-j- d-k-e- s- n- v-n-. --------------------------- Počakaj, dokler se ne vrne. 0
Odotan kunnes hiukseni ovat kuivat. Po-a-am,------r-------ne---suši------je. P_______ d_____ s_ m_ n_ p_______ l_____ P-č-k-m- d-k-e- s- m- n- p-s-š-j- l-s-e- ---------------------------------------- Počakam, dokler se mi ne posušijo lasje. 0
Odotan kunnes elokuva loppuu. P-čaka-, dokle- ---fi-m -e--o--a. P_______ d_____ s_ f___ n_ k_____ P-č-k-m- d-k-e- s- f-l- n- k-n-a- --------------------------------- Počakam, dokler se film ne konča. 0
Odotan kunnes liikennevalo vaihtuu vihreäksi. P--ak------kler s--afor--- -o--elen. P_______ d_____ s______ n_ b_ z_____ P-č-k-m- d-k-e- s-m-f-r n- b- z-l-n- ------------------------------------ Počakam, dokler semafor ne bo zelen. 0
Milloin lähdet lomalle? Kdaj--e --p-lj-š--- -op-s-? K___ s_ o_______ n_ d______ K-a- s- o-p-l-e- n- d-p-s-? --------------------------- Kdaj se odpelješ na dopust? 0
Vielä ennen kesälomaa? Še-p--d pol-t--m--po---ni---i? Š_ p___ p________ p___________ Š- p-e- p-l-t-i-i p-č-t-i-a-i- ------------------------------ Še pred poletnimi počitnicami? 0
Kyllä, vielä ennen kuin kesäloma alkaa. Ja---e -r---n--e z---e-o-poletne-po-itni--. J__ š_ p_____ s_ z______ p______ p_________ J-, š- p-e-e- s- z-č-e-o p-l-t-e p-č-t-i-e- ------------------------------------------- Ja, še preden se začnejo poletne počitnice. 0
Korjaa katto, ennen kuin talvi tulee. P--r--i-s-------pr---------a-ne-zi-a. P______ s______ p_____ s_ z____ z____ P-p-a-i s-r-h-, p-e-e- s- z-č-e z-m-. ------------------------------------- Popravi streho, preden se začne zima. 0
Pese kätesi, ennen kuin istuudut pöytään. Umi--si r--e- -r-den-------z- m-zo. U___ s_ r____ p_____ s____ z_ m____ U-i- s- r-k-, p-e-e- s-d-š z- m-z-. ----------------------------------- Umij si roke, preden sedeš za mizo. 0
Sulje ikkuna ennen kuin menet ulos. Z-p-i -kno---------greš -en. Z____ o____ p_____ g___ v___ Z-p-i o-n-, p-e-e- g-e- v-n- ---------------------------- Zapri okno, preden greš ven. 0
Milloin tulet kotiin? K-a--pr--e- d-mo-? K___ p_____ d_____ K-a- p-i-e- d-m-v- ------------------ Kdaj prideš domov? 0
Opetuksen jälkeenkö? P----u--? P_ p_____ P- p-u-u- --------- Po pouku? 0
Kyllä, sen jälkeen kun opetus on loppunut. J-,-potem--o bo --nec--ou-a. J__ p____ k_ b_ k____ p_____ J-, p-t-m k- b- k-n-c p-u-a- ---------------------------- Ja, potem ko bo konec pouka. 0
Onnettomuuden jälkeen hän ei voinut tehdä töitä. P--e-,-k- -- ---je--god-l- ---r---- ni-več m-g-- d-la--. P_____ k_ s_ m_ j_ z______ n_______ n_ v__ m____ d______ P-t-m- k- s- m- j- z-o-i-a n-s-e-a- n- v-č m-g-l d-l-t-. -------------------------------------------------------- Potem, ko se mu je zgodila nesreča, ni več mogel delati. 0
Menetettyään työnsä, hän muutti Amerikkaan. P--em,-ko-je-izg--i- delo,-je-od-el-v A--rik-. P_____ k_ j_ i______ d____ j_ o____ v A_______ P-t-m- k- j- i-g-b-l d-l-, j- o-š-l v A-e-i-o- ---------------------------------------------- Potem, ko je izgubil delo, je odšel v Ameriko. 0
Mentyään Amerikkaan, hän rikastui. P----- k---e -el-- Am--iko---- pos--- ---a-. P_____ k_ j_ š__ v A_______ j_ p_____ b_____ P-t-m- k- j- š-l v A-e-i-o- j- p-s-a- b-g-t- -------------------------------------------- Potem, ko je šel v Ameriko, je postal bogat. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovenia (1-100) MP3 slovenia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten opitaan kaksi kieltä samalla kertaa

Nykyisin vieraista kielistä on tullut entistä tärkeämpiä. Monet ihmiset oppivat vierasta kieltä. Maailmassa on kuitenkin paljon mielenkiintoisia vieraita kieliä. Siksi monet ihmiset oppivat useita kieliä samanaikaisesti. Se ei tavallisesti ole ongelma, jos lapset ovat kasvaneet kaksikieliseksi. Heidän aivonsa oppivat molemmat kielet automaattisesti. Vanhempana he tietävät, mikä kuuluu mihinkin kieleen. Kaksikieliset tuntevat molempien kielten tyypilliset piirteet. Aikuisten suhteen on toisin. He eivät voi oppia niin helposti kahta kieltä samanaikaisesti. Kahta kieltä oppivien pitäisi noudattaa joitakin sääntöjä. Ensinnäkin on tärkeää verrata kieliä toisiinsa. Samaan kieliperheeseen kuuluvat kielet ovat usein hyvin samanlaisia. Se voi johtaa niiden sekoittamiseen. Siksi on järkevää analysoida tarkkaan molempia kieliä. Voit esimerkiksi tehdä luettelon. Siihen voit kirjata yhtäläisyydet ja eroavaisuudet. Sillä tavoin aivojen on pakko työskennellä intensiivisesti molempien kielien kanssa. Aivojen on parempi muistaa molempien kahden kielen erikoisuudet. Pitäisi myös valita erilaiset värit ja kansiot kummallekin kielelle. Se helpottaa erottamaan selvästi kielet toisistaan. Jos opiskellaan erilaisia kieliä, tilanne on erilainen. Kahden hyvin erilaisen kielen sekoittamisesta ei ole vaaraa. Tässä tapauksessa vaara on siinä, että verrataan kieliä toisiinsa! Voisi olla parempi verrata kieliä omaan äidinkieleen. Kun aivot tunnistavat eron, ne oppivat tehokkaammin. On myös tärkeää oppia molemmat kielet yhtä tehokkaasti. Teoriassa aivoille on sama asia, kuinka monta kieltä ne oppivat...