Lauseita

fi Kysyä 1   »   uk Ставити запитання 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [шістдесят два]

62 [shistdesyat dva]

Ставити запитання 1

[Stavyty zapytannya 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
opiskella Вчитися В______ В-и-и-я ------- Вчитися 0
V-h---sya V________ V-h-t-s-a --------- Vchytysya
Opiskelevatko oppilaat paljon? У--і ба---- в----с-? У___ б_____ в_______ У-н- б-г-т- в-а-ь-я- -------------------- Учні багато вчаться? 0
Uc--i-b--a-- vc-at-sy-? U____ b_____ v_________ U-h-i b-h-t- v-h-t-s-a- ----------------------- Uchni bahato vchatʹsya?
Eivät, he opiskelevat vähän. Н-- в--и--ч-т----мал-. Н__ в___ в______ м____ Н-, в-н- в-а-ь-я м-л-. ---------------------- Ні, вони вчаться мало. 0
Ni--vony-v-h--ʹ--a--a-o. N__ v___ v________ m____ N-, v-n- v-h-t-s-a m-l-. ------------------------ Ni, vony vchatʹsya malo.
kysyä Зап-----ти З_________ З-п-т-в-т- ---------- Запитувати 0
Z-p-t-v--y Z_________ Z-p-t-v-t- ---------- Zapytuvaty
Kysyttekö te usein opettajalta? В- -асто--апит-єт---ч-т--я? В_ ч____ з________ в_______ В- ч-с-о з-п-т-є-е в-и-е-я- --------------------------- Ви часто запитуєте вчителя? 0
Vy c-as-o -ap--uyet- ----te-ya? V_ c_____ z_________ v_________ V- c-a-t- z-p-t-y-t- v-h-t-l-a- ------------------------------- Vy chasto zapytuyete vchytelya?
Ei, en kysy opettajalta usein. Н-- я--- ч-с-- -ого-зап-ту-. Н__ я н_ ч____ й___ з_______ Н-, я н- ч-с-о й-г- з-п-т-ю- ---------------------------- Ні, я не часто його запитую. 0
Ni-----n---has---y̆--o -ap-tuyu. N__ y_ n_ c_____ y̆___ z________ N-, y- n- c-a-t- y-o-o z-p-t-y-. -------------------------------- Ni, ya ne chasto y̆oho zapytuyu.
vastata Ві-----д-ти В__________ В-д-о-і-а-и ----------- Відповідати 0
V-d-----aty V__________ V-d-o-i-a-y ----------- Vidpovidaty
Vastatkaa, kiitos. Ві--о-ідайте, -у-ь--аска. В____________ б__________ В-д-о-і-а-т-, б-д---а-к-. ------------------------- Відповідайте, будь-ласка. 0
V---ovid---te--bud----sk-. V____________ b__________ V-d-o-i-a-̆-e- b-d---a-k-. -------------------------- Vidpoviday̆te, budʹ-laska.
Minä vastaan. Я ві---в-д-ю. Я в__________ Я в-д-о-і-а-. ------------- Я відповідаю. 0
Y--vi-p-vid-y-. Y_ v___________ Y- v-d-o-i-a-u- --------------- YA vidpovidayu.
työskennellä П--ц---ти П________ П-а-ю-а-и --------- Працювати 0
Pr--sy--a-y P__________ P-a-s-u-a-y ----------- Pratsyuvaty
Työskenteleekö hän juuri? Ві---а--з-п-ац--? В__ з____ п______ В-н з-р-з п-а-ю-? ----------------- Він зараз працює? 0
V-- -ar---p---sy-y-? V__ z____ p_________ V-n z-r-z p-a-s-u-e- -------------------- Vin zaraz pratsyuye?
Kyllä, hän työskentelee juuri. Так----н за--- -р-ц--. Т___ в__ з____ п______ Т-к- в-н з-р-з п-а-ю-. ---------------------- Так, він зараз працює. 0
T-k, -in z-r-----at-y--e. T___ v__ z____ p_________ T-k- v-n z-r-z p-a-s-u-e- ------------------------- Tak, vin zaraz pratsyuye.
tulla П----дити П________ П-и-о-и-и --------- Приходити 0
Pryk---y-y P_________ P-y-h-d-t- ---------- Prykhodyty
Tuletteko te? Ви --ете? В_ й_____ В- й-е-е- --------- Ви йдете? 0
V---̆-et-? V_ y̆_____ V- y-d-t-? ---------- Vy y̆dete?
Kyllä, tulemme kohta. Т-----и-----з ---йде--. Т___ м_ з____ п________ Т-к- м- з-р-з п-и-д-м-. ----------------------- Так, ми зараз прийдемо. 0
Ta----y---r-z---yy-d-mo. T___ m_ z____ p________ T-k- m- z-r-z p-y-̆-e-o- ------------------------ Tak, my zaraz pryy̆demo.
asua Жити Ж___ Ж-т- ---- Жити 0
Zhy-y Z____ Z-y-y ----- Zhyty
Asutteko te Berliinissä? В--ж----е-- -ерліні? В_ ж_____ в Б_______ В- ж-в-т- в Б-р-і-і- -------------------- Ви живете в Берліні? 0
Vy--hyvete---Be-lini? V_ z______ v B_______ V- z-y-e-e v B-r-i-i- --------------------- Vy zhyvete v Berlini?
Kyllä, asun Berliinissä. Та-,-я--и-- в-Б-рл---. Т___ я ж___ в Б_______ Т-к- я ж-в- в Б-р-і-і- ---------------------- Так, я живу в Берліні. 0
Ta-,--a--hy-u v B-r---i. T___ y_ z____ v B_______ T-k- y- z-y-u v B-r-i-i- ------------------------ Tak, ya zhyvu v Berlini.

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!