-דו- את-- - ל- -א-/ -?
____ א_ / ה ל_ ב_ / ה__
-ד-ע א- / ה ל- ב- / ה-
------------------------
מדוע את / ה לא בא / ה? 0 m--u-a -ta-/-t-l- -----'--?m_____ a______ l_ b________m-d-'- a-a-/-t l- b-/-a-a-?---------------------------madu'a atah/at lo ba/ba'ah?
אני -- ב- /-- כי---ג --וו-ר -ל כך --.
___ ל_ ב_ / ה כ_ מ__ ה_____ כ_ כ_ ר___
-נ- ל- ב- / ה כ- מ-ג ה-ו-י- כ- כ- ר-.-
---------------------------------------
אני לא בא / ה כי מזג האוויר כל כך רע. 0 a-- l- b---a-----i -ez-g --'aw------ ---h-r.a__ l_ b_______ k_ m____ h______ k__ k___ r_a-i l- b-/-a-a- k- m-z-g h-'-w-r k-l k-k- r---------------------------------------------ani lo ba/ba'ah ki mezeg ha'awir kol kakh r.
מ-----וא--א--א?
____ ה__ ל_ ב___
-ד-ע ה-א ל- ב-?-
-----------------
מדוע הוא לא בא? 0 m--u-a--u----b-?m_____ h_ l_ b__m-d-'- h- l- b-?----------------madu'a hu lo ba?
הו- לא -- כי---א-לא-הוז---
___ ל_ ב_ כ_ ה__ ל_ ה______
-ו- ל- ב- כ- ה-א ל- ה-ז-ן-
----------------------------
הוא לא בא כי הוא לא הוזמן. 0 h-----ba--i-hu -o-h--man.h_ l_ b_ k_ h_ l_ h______h- l- b- k- h- l- h-z-a-.-------------------------hu lo ba ki hu lo huzman.
מד-ע א--/ ה-לא בא-/ ה?
____ א_ / ה ל_ ב_ / ה__
-ד-ע א- / ה ל- ב- / ה-
------------------------
מדוע את / ה לא בא / ה? 0 mad--a-a-ah--t-lo -a-b-'--?m_____ a______ l_ b________m-d-'- a-a-/-t l- b-/-a-a-?---------------------------madu'a atah/at lo ba/ba'ah?
-ני ל- ---/ ה כי--ין--י זמ--
___ ל_ ב_ / ה כ_ א__ ל_ ז____
-נ- ל- ב- / ה כ- א-ן ל- ז-ן-
------------------------------
אני לא בא / ה כי אין לי זמן. 0 a-- -----/-a'ah-k- e-n -i --a-.a__ l_ b_______ k_ e__ l_ z____a-i l- b-/-a-a- k- e-n l- z-a-.-------------------------------ani lo ba/ba'ah ki eyn li zman.
Minä en jää, koska minun täytyy vielä työskennellä.
-ני לא--שא--/-- כ- -נ--מו--ח / ה-לעב-ד-
___ ל_ נ___ / ת כ_ א__ מ____ / ה ל______
-נ- ל- נ-א- / ת כ- א-י מ-כ-ח / ה ל-ב-ד-
-----------------------------------------
אני לא נשאר / ת כי אני מוכרח / ה לעבוד. 0 ani lo ---h'a--------re- k--a-i mu--rax-muk-r---h---'--od.a__ l_ n________________ k_ a__ m________________ l_______a-i l- n-s-'-r-n-s-'-r-t k- a-i m-k-r-x-m-k-r-x-h l-'-v-d-----------------------------------------------------------ani lo nish'ar/nish'eret ki ani mukhrax/mukhraxah la'avod.
Lisää kieliä
Napsauta lippua!
Minä en jää, koska minun täytyy vielä työskennellä.
אני לא נשאר / ת כי אני מוכרח / ה לעבוד.
ani lo nish'ar/nish'eret ki ani mukhrax/mukhraxah la'avod.
Äidinkieli = tunteiden kieli – vieras kieli = järjen kieli?
Kun opimme vieraita kieliä, virkistämme aivojamme.
Ajattelumme muuttuu oppiessamme.
Meistä tulee luovempia ja joustavampia.
Monimutkainen ajattelu onnistuu paremmin ihmisiltä, jotka ovat myös monikielisiä.
Muistia harjoitetaan oppimalla.
Mitä enemmän opimme, sitä paremmin se toimii.
Monia kieliä oppinut oppii muitakin asioita nopeammin.
Hän kykenee ajattelemaan keskittyneemmin ja kauemmin jotain asiaa.
Sen tuloksena hän ratkaisee ongelmia nopeammin.
Monikieliset yksilöt ovat myös päättäväisempiä.
Mutta se,
miten
he tekevät päätöksiä, riippuu myös kielistä.
Kieli, jolla ajattelemme, vaikuttaa päätöksiimme.
Psykologit tutkivat useita koehenkilöitä erästä tutkimusta varten.
Kaikki koehenkilöt olivat kaksikielisiä.
He puhuivat toista kieltä äidinkielensä lisäksi.
Koehenkilöiden piti vastata kysymykseen.
Kysymys liittyi erään ongelman ratkaisuun.
Prosessin aikana koehenkilöiden piti valita kahden vaihtoehdon välillä.
Toinen vaihtoehto oli selvästi riskialttiimpi kuin toinen.
Koehenkilöiden piti vastata kysymykseen molemmilla kielillä.
Ja vastaukset muuttuivat, kun kieli vaihtui!
Puhuessaan äidinkieltään koehenkilöt valitsivat riskin.
Mutta vieraalla kielellä he valitsivat turvallisemman vaihtoehdon.
Tämän kokeen jälkeen koehenkilöiden piti lyödä vetoa.
Tässäkin oli selvä ero.
Käyttäessään vierasta kieltä he olivat järkevämpiä.
Tutkijat olettavat, että olemme keskittyneempiä vierailla kielillä.
Sen vuoksi emme tee päätöksiä tunteella, vaan järjellä…