Lauseita

fi Kysyä 1   »   sr Постављати питања 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [шездесет и два]

62 [šezdeset i dva]

Постављати питања 1

[Postavljati pitanja 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
opiskella у-ити у____ у-и-и ----- учити 0
uč-ti u____ u-i-i ----- učiti
Opiskelevatko oppilaat paljon? Уч---- уч----и мно-о? У__ л_ у______ м_____ У-е л- у-е-и-и м-о-о- --------------------- Уче ли ученици много? 0
Uč---i ----i-i mn-g-? U__ l_ u______ m_____ U-e l- u-e-i-i m-o-o- --------------------- Uče li učenici mnogo?
Eivät, he opiskelevat vähän. Не--они -че -а--. Н__ о__ у__ м____ Н-, о-и у-е м-л-. ----------------- Не, они уче мало. 0
Ne--o-- uče---l-. N__ o__ u__ m____ N-, o-i u-e m-l-. ----------------- Ne, oni uče malo.
kysyä п-т-ти п_____ п-т-т- ------ питати 0
pit-ti p_____ p-t-t- ------ pitati
Kysyttekö te usein opettajalta? Питате-ли-ч--т---чи--љ-? П_____ л_ ч____ у_______ П-т-т- л- ч-с-о у-и-е-а- ------------------------ Питате ли често учитеља? 0
P----e-l--če-to-----elja? P_____ l_ č____ u________ P-t-t- l- č-s-o u-i-e-j-? ------------------------- Pitate li često učitelja?
Ei, en kysy opettajalta usein. Не---е-п---- -а -ес--. Н__ н_ п____ г_ ч_____ Н-, н- п-т-м г- ч-с-о- ---------------------- Не, не питам га често. 0
N-, n- pit---g- čes-o. N__ n_ p____ g_ č_____ N-, n- p-t-m g- č-s-o- ---------------------- Ne, ne pitam ga često.
vastata одговор-ти о_________ о-г-в-р-т- ---------- одговорити 0
od---o-iti o_________ o-g-v-r-t- ---------- odgovoriti
Vastatkaa, kiitos. О-----ри--,-----м -а-. О__________ м____ В___ О-г-в-р-т-, м-л-м В-с- ---------------------- Одговорите, молим Вас. 0
Od-ov-r-t-, moli- ---. O__________ m____ V___ O-g-v-r-t-, m-l-m V-s- ---------------------- Odgovorite, molim Vas.
Minä vastaan. Ј---д----р-м. Ј_ о_________ Ј- о-г-в-р-м- ------------- Ја одговарам. 0
J--odg-var--. J_ o_________ J- o-g-v-r-m- ------------- Ja odgovaram.
työskennellä р--ити р_____ р-д-т- ------ радити 0
r---ti r_____ r-d-t- ------ raditi
Työskenteleekö hän juuri? Р--и л---------во? Р___ л_ о_ у______ Р-д- л- о- у-р-в-? ------------------ Ради ли он управо? 0
R-di-li o---p-a--? R___ l_ o_ u______ R-d- l- o- u-r-v-? ------------------ Radi li on upravo?
Kyllä, hän työskentelee juuri. Д-- упра-о ради. Д__ у_____ р____ Д-, у-р-в- р-д-. ---------------- Да, управо ради. 0
D-,--p-avo-r-d-. D__ u_____ r____ D-, u-r-v- r-d-. ---------------- Da, upravo radi.
tulla д--азити д_______ д-л-з-т- -------- долазити 0
d--a--ti d_______ d-l-z-t- -------- dolaziti
Tuletteko te? До---ите ли -и? Д_______ л_ В__ Д-л-з-т- л- В-? --------------- Долазите ли Ви? 0
Do-a-it--l- --? D_______ l_ V__ D-l-z-t- l- V-? --------------- Dolazite li Vi?
Kyllä, tulemme kohta. Д----олаз-м- -д--х. Д__ д_______ о_____ Д-, д-л-з-м- о-м-х- ------------------- Да, долазимо одмах. 0
Da--d--a---- --ma-. D__ d_______ o_____ D-, d-l-z-m- o-m-h- ------------------- Da, dolazimo odmah.
asua с--н---ти с________ с-а-о-а-и --------- становати 0
s---ov-ti s________ s-a-o-a-i --------- stanovati
Asutteko te Berliinissä? С-а-у-ет-----у-Бер---у? С________ л_ у Б_______ С-а-у-е-е л- у Б-р-и-у- ----------------------- Станујете ли у Берлину? 0
St-n-jet- li-- -er-inu? S________ l_ u B_______ S-a-u-e-e l- u B-r-i-u- ----------------------- Stanujete li u Berlinu?
Kyllä, asun Berliinissä. Д-,-ј--стан--е- - Б-р---у. Д__ ј_ с_______ у Б_______ Д-, ј- с-а-у-е- у Б-р-и-у- -------------------------- Да, ја станујем у Берлину. 0
Da---a s-an--em---B-r---u. D__ j_ s_______ u B_______ D-, j- s-a-u-e- u B-r-i-u- -------------------------- Da, ja stanujem u Berlinu.

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!